Jyrkkä ei täsmäravitsemukselle
Yksi ravitsemustieteen suurimmista haasteita on oppia tulkitsemaan jopa tuhansista biologisesti aktiivisista yhdisteistä koostuvien kompleksien elintarvikematriisien metabolisia vaikutuksia – mentaalisista vaikutuksista puhumattakaan. Yksittäisten ainesosien spesifejä metaboliavaikutuksia on onnistuttu mallintamaan, mutta elintarvikematriisien kokonaisvaikutuksia esimerkiksi elintasosairauksiemme ehkäisyssä on usein hyvin haasteellista tulkita.
Vastustan itse melko voimakkaasti ravitsemustulkintoja, joissa yksittäisten ainesosien terveyttä edistävät vaikutukset (yli-)korostuvat. Sairauksien ehkäisyssä ja painonhallinnassa kun kyse on monimuuttujamatriiseista, joissa hyvin erilaisilla ruokavaliokoostumuksilla voidaan edistää terveyttä. Olen kuitenkin sitäkin suuremmin positiivisen ravitsemusvalistuksen äänenkannattaja. Sillä tarkoitan ravitsemusohjausta ja –valistusta, joka keskittyy pääosin positiivisiin ravitsemusviesteihin. Se ei tarkoita positiivisuutta vain positiivisuuden itsensä vuoksi. Pikemminkin moderni ravitsemustutkimus on antanut viitteitä, että rento, salliva ja positiivinen suhtautuminen ruokaan on useimmiten tehokkain tapa edistää terveyttä. Rento painonhallinta alkaa olla jo vakiintunut käsite. Sen oppi-isiksi Suomessa voidaan voimakkaalla rintaäänellä mainita ravitsemustutkija Patrik Borg sekä professori Pertti Mustajoki.
Esimerkiksi suklaan kuten kaikkien ns. mielihyvätuotteiden syömisen osalta sallivuus on ensiarvoisen tärkeää – paljon tärkeämpää kuin spesifit, mahdolliset sairauksienehkäisyvaikutukset. Sillä tarkoitan taitoa nauttia kaikesta syömästään ruoasta. Syyllisyys ja kieltäymys usein mm. kasvattavat mielihaluja ja lisäävät negatiivisia tunnelatauksia, jotka usein purkautuvat ylensyömisenä tai jopa syömishäiriöinä.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti