Annoskoko - kuluttajille vaikeasti tulkittavaa tietoutta

“According to new findings published in the Journal of the American Dietetic Association, “the term portion size is not associated with ‘an appropriate amount to eat’ in the mind of the consumer.”

Näin väkevästi elintarvikealan asiantuntijat ampuvat uutisartikkelissa alas ajatuksen annoskoosta ruoan käytön kohtuullistajana. Annoskoo’ista esitettyn tuotetietouden ja ravintosisältöön viittaaavien visuaalisten vihjeiden on tutkimuksissa uskottu vaikuttavan syödyn ruoan valintaan, määrään ja subjektiivisiin kylläisyydentuntemuksiin lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä annoskokokontrolli on kuitenkin osoittautunut hankalaksi painonhallintatyökaluksi ja näyttö sen lyhytaikaisvaikutuksistakin on ristiriitaista.

Annoskokotietoudella vähäisiä vaikutuksia kylläisyyteen
Annoskokoproblematiikkaa ovat viimeisimpänä tarkastelleet Ueland ym. (2009). Heidän tutkimuksessaan tarkasteltiin sitä, miten kuluttajat mieltävät termin annoskoko ja mikä merkitys annoskoolla oli mm. kylläisyyden tuntemuksiin ja ravinnonottoon. Tutkimuksessa 31 koehenkilölle tarjoiltiin ennen varsinaista ateriaa pasta-annos, ns. preload-meal. Tämä alkupala tarjottiin kolmessa eri annoskoossa. Annoskokojen yhteydessä koehenkilöille esitettiin aina annoskokoon perustuva tieto, eli viittaus siitä, minkä kokoinen pasta-annos heille tarjottiin. Jujuna oli, että huolimatta siitä, kuvattiinko pasta-annos puolikkaana, kokonaisena vaiko puolitoistakertaisena pasta-ateriana, oli pastan aktuaalinen annoskoko kaikissa tapauksissa 200 grammaa. Syötyään tämän tuotetietoudeltaan erilaisen, mutta aktuaaliselta kooltaan samanlaisen pasta-annoksen, koehenkilöt arvioivat subjektiivisia kylläisyyden ja näläntuntemuksia mittaavalla asteikolla omia tuntemuksiaan aterian jälkeen. Pre-load –pastan jälkeen koehenkilöille tarjottiin lounas ja tarkasteltiin, onko tarjotulla alkupalalla ja siitä tarjotulla tuoteinformaatiolla merkitystä lounaalla syödyn ruoan määrään.

Tutkimuksen keskeiset havainnot olivat:
1) Annoksista tarjotulla annoskokotietoudella ei ollut merkitystä lounaalla syödyn ruoan määrään
2) Annoskokotietous ei vaikuttanut kylläisyyden ja nälän tuntemuksiin
3) Koehenkilöistä 2/3 piti todellisuudessa lounaan kanssa identtisen kokoista pre-load-alkupalaa liian pienenä annoksena lounaaksi

Mielikuva annoskoosta matemaattinen tilavuusmitta nautinnon takeen sijaan
Tutkimuksessa annoskokotietoudella ja sen kautta syntyneillä mielikuvilla syödyn annoksen koosta ei ollut vaikutusta ravinnonottoon, vaan kuluttajat söivät tunteakseen itsensä kylläisiksi, annoskoosta riippumatta. Kyselytutkimus osoitti lisäksi, että koehenkilöt mielsivät annoskoon lähinnä matemaattiseksi määritelmäksi, tilavuusmitaksi, joka osoittaa valitun annoksen laskennallisen energia- ja ravintoainekoostumuksen, sen sijaan että se olisi syömisen säätelyyn soveltuva annoskokosuositus. Yksi annos ei siis käytännössä ollut heidän mielestään synonyymi suositeltavalle ja maittavalle annokselle kyseistä ruokaa. Puhumattakaan siitä, että koehenkilöt olisivat olettaneet annoskoon olevan sellainen annos ruokaa, jonka voitaisiin sanoa tyydyttävän sekä henkiset (mieltymykset, tyytyväisyys syötyyn annokseen, kylläisyys ym.) että fyysiset tarpeet (ravintoaineiden tarve). Kuten tutkijat loppukaneetissaan pohtivatkin:

“Our finding that portion size is associated with objective information, such as caloric content or nutrient requirements, but not with personal experiences, supports this interpretation. One of the reasons that information about portion size did not influence consumption in our study could be the fact that participants did not attribute portion-size information to personal experience and expectations of fullness”.

Summa summarum: annoskoko on hankala käsite, jota tulkitaan monella eri tavalla. Tässä tutkimuksessa annoskoko miellettiin lähinnä ohjeelliseksi ravitsemussuositukseksi. Kuluttajat eivätkä näyttäisi pitävän tuotetietoudessa ilmoitettua annoskokotietoa lupauksena sellaisesta annoksesta, johon he voisivat henkilökohtaisella "hedonistisella" tasolla olla tyytyväisiä ja tuntea itsensä kylläisiksi. Ravinnonottoon vaikuttavat lukuisat tekijät, joista annoskoko saattaa olla yksi apukeino. Apukeinona se toiminee kuitenkin vain mikäli siitä jaettua tietoutta tarkennetaa, se onnistutaan implementoimaan tehokkaasti osaksi elintarvikeketjua ja kuluttajat alkavat sisäistää, mitä annoskokotietouden hyödyt ovat. Annos- ja kaloritietojen käytännön vaikutuksista kuluttajien ruoankäyttöön on vielä varsin vähän tietoa sanoaksemme, mikä vaikutus niillä väestötason ylipainoepidemiaan voisi olla.