sunnuntai, 24. tammikuuta 2010

Terveys- ja ravitsemusväittämät tapetilla

Ravitsemusuutiset-verkkomedian Facebook-sivustolla viitattiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n parhaillaan valmistuvaan työhön sallituista ravitsemus- ja terveysväittämistä. Käytännössä EFSA kerää tutkimusnäytöt kaikista markkinoille sovelletuista ravitsemus- ja terveysväittämistä ja uudelleenarvioi niiden tieteellisen perustan. Lopputuloksena tästä valtavasta työstä EFSA julkaisee koko EU-alueelle yhtenäiset pelisäännöt tuotteiden markkinoinnissa sallituista väittämistä.


Selvitystyö väittämistä parhaillaan käynnissä EFSAn selvitystyö on toki huomioitu elintarvikemedioissa, mutta laajemmin työ ja siihen liittyvä koko problematiikka on jäänyt hieman pimentoon. Aloitetaanpa siis esittelemällä Suomen valvontaviranomaisten jo tekemä työ. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kartoitti Suomen elintarvikemarkkinoilla käytettäviä terveysväitteitä ja niiden taustalla olevaa tutkimusnäyttöä. Myös Suomessa erilaisia terveysväitteitä käytetään runsaasti. Selvityksen perusteella eniten väitteitä liitettiin sydän- ja verisuoniterveyteen, hiilihydraattiaineenvaihduntaan ja painonhallintaan sekä vatsan ja suoliston terveyteen ja vastustuskykyyn.


Suomessa käytettyjen väittämien on usein arveltu olevan astetta maltillisempia kuin monessa muussa EU-maassa. Kuitenkin monikansallisten tuotteiden vallatessa asemaa myös meidän markkinoiltamme, yleistyvät myös väittämät. On myös sanottu, että meillä pahimmat ylilyönnit eivät koskisi elintarvikkeita, vaan luontaistuotteita ja muita ravintolisiä. Sanottakoon kuitenkin, että selvityksessä noin puolet ilmoitetuista elintarvikkeista oli ravintolisiä ja noin puolet tavanomaisia elintarvikkeita. Kotimaisessa selvityksessä ei kuitenkaan otettu kantaa nykyisten väittämien laatuun, vaan se työ on edessä juuri EFSA:lla.


Ravitsemus- ja terveysväittämät laajalti esillä Kuluttajat altistuvat ravitsemus- ja terveysväittämille laajasti. Niiden voidaan nähdä olevan yksi tuotteiden keskeisistä myyntivalteista. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat käyttävänsä väitettä pakkausmerkinnöissä ja/tai kuluttajille suunnatuissa esitteissä, mainoksissa tai internetmarkkinoinnissa. Noin 85 % vastaajista ilmoitti väitettä käytettävän myös asiantuntijamateriaalissa. Noin puolet vastaajista mainitsi lisäksi muita markkinointikanavia, kuten messuilla tai tuote-esittelyissä tehtävän mainonnan.


Tutkimusnäytön taso vaihtelee Noin viidenneksellä vastaajista oli omalla tuotteella tehtyjä kliinisiä kokeita ja/tai in vitro ja/tai eläinkokeita. Noin puolet vastaajista ilmoitti muulla vastaavalla tuotteella tehdyistä kliinisistä kokeista ja noin 40 % muulla vastaavalla tuotteella tehdyistä in vitro- ja/tai eläinkokeista. 65 % vastaajista toi esille, että elintarvikkeesta tai elintarvikeryhmästä esitetystä väitteestä on muuta näyttöä kuten ainesosilla tehtyjä tutkimuksia. Noin puolet vastaajista katsoi, että väite perustuu joko lisäksi tai ainoastaan oppikirjoista tms. yleisesti saatavaan tietoon.


Elintarvikeketjun eri tahoilla omat toiveensa Elintarviketeollisuuden kannanotoissa on mm. korostettu, että oppikirjatieto ja ravitsemussuositukset olisi hyväksyttävä sellaisenaan vaatimatta niille uusia, tieteellisen näytön kriteerit täyttäviä tutkimuksia. Kriteerien pitää olla kohtuulliset eikä kansallisesti kannata esittää näytölle liian tiukkoja kriteereitä.


Luontaistuotealan edustajat esittivät, että ravintolisien terveysväitteille pitäisi riittää ainesosilla tehdyt tutkimukset. Tuotekohtaista näyttöä voitaisiin vaatia sairauden riskin vähentämiseen viittaavien väitteiden ja lasten terveyteen ja kehitykseen viittaavien väitteiden kohdalla. Luontaistuotealan edustajat ovat myös ehdottaneet, että ravintolisiä käsiteltäisiin myös väitteiden ja niiltä vaadittavan näytön osalta erillisenä ryhmänä.Kuluttajien ja kuluttajatutkimuksen edustajat korostivat puheenvuorossaan kuluttajanäkökulman huomioimista.Tutkimuksen edustajat kuitenkin lähinnä korostivat, että väitteitä ei pidä hyväksyä ilman kunnollista tieteellistä näyttöä. Kunnan valvontaviranomaisten edustaja taas toi puheenvuorossaan esille huolensa kunnan viranomaisten mahdollisuuksista ja resursseista valvoa väitteitä. Tämä tuleekin epäilemättä olemaan yksi koko uudistuksen suurimpia haasteita. Seuratkaamme EFSA:n arviointityön etenemistä.


EFSA:n ensimmäiset arviot karsivat kovalla kädellä EFSA tulee luonnollisesti nojaamaan vain vedenpitävään tutkimusnäyttöön arvioidessaan väittämiä. EFSA:n lokakuussa 2009 julkaisemissa lausunnoissa peräti 70 % arvioitavana olleista väittämistä hylättiin. Hylkäykset eivät sinänsä kyllä varmasti tulleet monelle yllätyksenä, olihan niiden joukossa ainesosista mm. L-tauriini-aminohappo, glukosamiini sekä erilaisia yrttejä. Näiden kaikkien osalta tutkimus on kuitenkin ollut melko ristiriitaista. Useat asiantuntijat arvioivatkin, että EFSA:n työ tulee ainakin hetkellisesti sekä hidastamaan elintarvikkeiden innovaatioprosesseja että myös supistamaan terveysvaikutteisten elintarvikkeiden myyntiä ja tuotekehitystä.


Miten käy terveysteemalla voimakkaasti menestyvien tuotteiden? Voidaan kuitenkin spekuloida muutosten karsivan markkinoilta pääasiassa räikeimpiä tapauksia. Useimmat elintarvikejätit ovat pelanneet korttinsa sen verran tarkasti, että suurimmilta yllätyksiltä vältyttäneen - joskin isojakin yksittäistapauksia nähtäneen. Isojen talojen reagointikyky on myös nopeampi, jolloin tappiotkin jäänevät vähäisemmiksi. Mikäli näin on, ei funktionaalisten elintarvikkeiden kokonaismyynti välttämättä kuitenkaan koe romahdusta. Jo nyt muutama elintarvikejätti on ilmoittanut niskuroivansa EFSA:n arvioita vastaan, joten tulevista kuukausista ja oikeammin muutamasta vuodesta tulee vähintäänkin mielenkiintoisia. Selvää lienee, että väittämäviidakon niittäminen ja yhdenmukaistaminen tullee tarpeeseen. Kuten eräs FoodNavigator-verkkomedian asiantuntija muutostilasta humoristisesti kirjoittaa:


“There’s been about enough of this wool-pulling-over-the-eyes going on. It’s time these deceitful evil-doers were put to the sword or rational science – that was one of the aims of the regulation after all. If the science isn’t there, the science isn’t there. For the sceptical it’s ‘told-you-so’ time. Big Food has for too long been peddling countless forms of voodoo nutrition so it can lift billions of euros from the innocent, ill-informed pockets of 500 million gullible western European consumers (hell let’s include the kids too – health claims are for everybody!). It’s a righteous thing that EFSA has ridden into health claims town on a big, shiny scientific horse of uber-logic carrying a huge health claims bashing, anti-fun jousting stick? Party’s over folks. Oh no – not EFSA scientists! Boooooooooooooooo! Quick close the door – maybe they’ll go away.“

2 kommenttia:

  1. Glukosamiinin osalta EFSA arvioi näytön ko. yhdisteen vaikutuksista terveillä ihmisillä, eli onko näyttöä ehkäisevästä vaikutuksesta.

    Anssi M.

    VastaaPoista
  2. Hyvä tarkennus, arvon Anssi Manninen!

    Lisäksihän muistamme, että ravintolisillä ja elintarvikkeilla ei saa yleisestikään väittää väittää olevan lääkkeenomaisia vaikutuksia.

    Väittämäviidakkohan on siinä mielessä vähintäänkin mielenkiintoinen, että toisaalta EFSA voi kuitenkin jatkossakin etukäteishyväksynnän kautta myöntää oikeuksia yksittäisiin, spesifisiinkin ja selvästi lääkinnällisyyteen viittaaviin terveysväittämiin.
    Tällaisia väittämiä ovat sairauden ehkäisyyn tai hoitoon välillisesti liittyvät väitteet, yksittäisenä esimerkkinä vaikkapa stanolien/sterolien veren kolesterolin alentamiseen viittaavat väitteet.

    VastaaPoista