Kauppalehti uutisoi Vaasan yliopiston tuottamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin elintarvikealan pk-yritysten strategisten arvovalintojen sekä tuotemarkkina- ja kilpailustrategioiden yhteyttä yrityksen taloudelliseen menestykseen. Tutkimuksessa siis tarkasteltiin, minkälaista liikevoittoa erilaisilla lähestymistavoilla, joita strategioiksikin voidaan kutsua, aikaansaatiin Suomen elintarvikealan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Tulokset olivat ravitsemustieteellisestikin kiinnostavia. Vaikka etenkin elintarvikeketjua voimakkaimmin kritisoivien mielikuva elintarviketeollisuudesta on hyvin teknologiakeskeinen ja korkeaa jalostusastetta korostava, rakentavat pienet ja keskisuuret elintarvikealan yritykset nykyäänkin strategiaansa pitkälti suomalaisen ruokaperinteen ydinarvoille. Mikä parasta, Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan kotimaista ruokaperinnettä, lähiruokaa ja tuotteiden tuoreutta korostavat yritykset myös menestyvät liikevoittoprosenttinsa perusteella arvioituna.
Puhtaampi ja paikallisempi suuntaus on maailmaltakin tuttu, sillä mm. eräs maailman johtava markkina-analyytikkoyritys Mintel näkee luonnollisuuden ja puhtauden olevan eräitä alan voimakkaimpia kehityssuuntia. Useimmiten tämä suuntaus tarkoittaa vähemmän prosessoituja, pelkistettyjä, paikallisia, autenttisia, tuoreita raaka-aineita ja makuja. Mintel on jo vuonna 2008 raportoinut luonnollisuuteen ja lisäaineettomuuteen viittaavien väitteiden olleen Euroopan suosituimpia tuotteisiin liitettyjä ravitsemuksellisia väittämiä.
Eettisyys kannatti
Kenties hieman yllättäenkin myös ekologisia ja eettisiä arvoja liiketoiminnassaan korostavat yritykset menestyvät hyvin. Tämä edellyttää kuitenkin suhteellisen suuria paikallisia markkinoita, jotta yritykset pystyvät erikoistumaan kannattavasti. Erikoistumisessa nähtiin hyötyjen lisäksi myös uhkia, sillä erityisesti kapeille kuluttaja- ja tuotesegmenteille erikoistuneiden yritysten taloudellinen menestys on vaihdellut paljon, ja menestyminen on ollut tyypillisesti heikompaa kuin vähemmän erikoistuneilla markkinoilla toimivien yritysten. Kannattavuudessa havaittiin sekä toimialakohtaisia että valituista strategioista johtuvia eroja. Tutkimuksenkin perusteella näyttäisikin siis siltä, että parhaiten eettiset ja ekologiset toimintatavat, strategiat ja viestintä toimivat sisäänrakennettuna osana muutoin laajaa tuoteportfoliota:
”Yritykset eivät kuitenkaan yleensä onnistu vain yhden strategian varassa. Esimerkiksi strategia, jossa korostuu ekologisuus, tuotekuvan tukeminen pakkausten avulla sekä kuluttajille terveellisin ja luonnollisin menetelmin valmistetut tuotteet, liittyy yritysten korkeampaan liikevoittoprosenttiin.”, kirjoittaa Kauppalehti.
Teknologiakeskeisyys tehotonta
Huolimatta Suomen maineesta teknologiakeskeisenä innovaatioyhteiskuntana, teknologiakeskeisyys ei tunnu toimivan elintarvikesektorilla. Tuotteiden innovatiivisuuden ja teknologisen edistyneisyyden korostaminen liiketoiminnassa eivät tässä tutkimuksessa selittäneet yritysten parempaa kannattavuutta, vaikka niin olisi voinut olettaa. Voidaankin nähdä, että elintarvikesektorilla erääksi keskeiseksi kuluttajamieltymyksiä ja markkinoita jakavaksi ulottuvuudeksi nousee jalostusaste. Teknologiakeskeisyys yhdistetään usein pitkälle prosessoituihin tuotteisiin, jotka vain harvoin nähdään yhtä terveellisinä valintoina kuin pienemmän jalostusasteen raaka-ainepainotteiset tuotteet. Monilla muilla toimialoilla teknologian edistyneisyys on ollutkin tehokas myyntivaltti, mutta elintarvikesektorilla se tuntuisi lähinnä rasitteelta, lukuun ottamatta tiettyjä tuotekategorioita kuten esimerkiksi ns. funktionaaliset elintarvikkeet. Niissäkin tosin suuntaus näyttäisi olevan tuotehyötyjen liittäminen tuttuihin ja turvallisiin tuotteisiin.
Tehokkaat strategiat ravitsemuksellisesti parempia suuntauksia?
Ravitsemustieteellisesti tutkimustarkastelussa tulosta tuottaneet strategiat vaikuttavat sangen positiivisilta kehityssuunnilta. Useimmiten paikallisuus, puhtaus ja luonnollisuus viittaavat raaka-ainepainotteisempaan syömiseen. Mitä useammin niihin sisältyy myös kasvispainotteinen ruokailu. Yleisesti voidaan sanoa, että harva, jos yksikään yksittäinen ruokavaliotekijä, vaikuttaa yhtä voimakkaasti painonhallintaan ja terveyden edistämiseen kuin kasvikunnan tuotteiden runsas ja monipuolinen suosiminen. Tietysti mainitut kolme strategiaa, kotimaisuus, puhtaus ja eettisyys ovat teemoja, joita voidaan liittää myös korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, mutta pääsääntöisesti nämä näyttäisivät olevan linjauksia, jotka liittyvät tuoteilmentyminä voimakkaasti myös tasapainoiseen, terveyttä edistävään syömiseen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti