American Journal of Clinical Nutrition -tiedejulkaisun huhtikuun numerossa julkaistiin tutkimus, jossa heraproteiinien nauttiminen 30 minuuttia ennen ateriaa vähensi aterialla syödyn ruoan määrää ja paransi aterianjälkeistä glukoosin ja insuliininhallintaa. Tutkimuksessa 20-40 gramman annos heraproteiineja vähensi pizza-aterialla nautitun ruoan määrää merkitsevästi. Monille tavoitteellisille liikkujille tämä heraproteiinien varsin akuutti kylläisyysvaikutus onkin tuttu ilmiö.Heraproteiinien on todettu lisäävän kylläisyyttä ja pienentävän ravinnonottoa lyhyellä aikavälillä. Myös runsasproteiinisten ruokavalioiden kylläisyysvaikutukset ovat hyvin dokumentoituja. Näyttäisikin siltä, että proteiineilla on ravinnonottoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä - sekä itsenäisiä että välillisiä - positiivisia vaikutuksia.
Osassa tutkimuksia heran kylläisyysvaikutus on ollut ylivertainen muihin proteiinienlähteisiin nähden. Joissakin tutkimuksissa tyypillisten elintarvikkeiden täydentäminen heraproteiinilla on voimistanut kylläisyysvaikutusta ja pienentänyt seuraavilla aterioilla nautittua ruokamäärää.
Proteiinitutkimusten haasteena usein on niiden sovellettavuus tavanomaiseen liikkujan tai painonhallitsijan arkeen. Harva meistä kun nauttii heradrinkkejä säännönmukaisesti puoli tuntia ennen aterioita, saati suosii pääasiassa heraa paaston jälkeen. Suurin osa tutkimuksista on myös ollut kestoltaan hyvin lyhyitä, jolloin ne eivät kerro sitä, että ylikompensoidaanko tuo saavutettu lyhyen aikavälin pienempi ravinnonotto tulevina vuorokausina.
Tutkimukset antavat yhä enenevissä määrin viitteitä siitä, että proteiinien joista etenkin heran nauttiminen sekä kiinteinä elintarvikkeina että erityisruokavaliovalmisteina parantaa lyhyellä aikavälillä kylläisyyttä ja nälänhalintaa. Kylläisyys on myös tavoiteltuna ilmiönä nousemassa painonhallinnassa ja hyvinvoinnissa erääksi voimakkaimmista ja tehokkaimmista lähestymistavoista.
Proteiinin kylläisyysvaikutus näyttää tosiaan hyvältä. Entä jo ajatellaan proteiinin käyttöä toisenlaisessa tarkoituksessa, kiihdyttämään lihaskasvua? On jonkin verran näyttöä siitä, että proteiini pian kuntosaliharjoituksen jälkeen lisää proteiinisynteesiä, ja ainakin teoriassa lisää lihasten kasvua. Olisiko laihduttajien paras siis ottaa (hera)proteiinia 30 minuuttia ennen ruokailuja ja aina heti kuntoliikuntasuorituksen jälkeen säilyttääkseen lihasmassan ja maksimoidakseen rasvan menetyksen? Ja jos proteiinin saanti lisääntyy hyvin suureksi niin mitä tapahtuu sitten munuais- ja sydäntervydelle? Rasvan laadusta ollaan kiistelty vuosia, mutta hyvin runsaan proteiinin saannin merkityksestä tiedetään aika vähän (?). Ehkäpä seuraavat vuosikymmenet kinataan proteiinista..
VastaaPoistaMorientes mieheen Reijo the ravitsemusterapeutti!
VastaaPoistaHeran ns. voittokulku varmaankin alkoi juuri noista havainnoista proteiinisynteesin aktivoijana. Näistä asioista maassamme onkin huippudataa tuottanut mm. urheiluravitsemuspiireistä tuttu tohtorismies&liikuntafysiologi Juha Hulmi. Mm. tuosta blogini oikeassa palkissa mainitusta teoksesta Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa -teoksessa löytyy Juhan massiivinen tietopaketti näistä asioista.
Jospa sitä itsekin myöhemmin intoutuisi asiasta blogipostin vääntämään, aihe kun on laaja, ja lihaskasvua tukevia käytännön toteutusmahdollisuuksia lukuisia. Tuo lihasproteiinisynteesin aktivointihan on vain osa, joskin tärkeä sellainen, hypetrofiaan tähtäävää ravitsemusta.
Protskututkimuksissa tuo nauttimisajankohta on viime vuosina ollut varsin kuuma aihe. Proteiinien nauttimisen ajoituksessa saattaisi olla suositeltavaa jopa tuo heran nauttiminen ENNEN harjoittelua, tämä yksityiskohtahan nousi esiin klassisissa Tiptonin tutkimusryhmän tuotoksissa.
Toisaalta ajatus "hitaista" ja "nopeista" protskuista, jolla aikanaan kaseiini ja herakin luokiteltiin, tuntuu hieman aikansa eläneeltä. Tuolloinhan korostettiin juuri nopeaa proteiinisynteesin aktivointia, ja vähemmän painoarvoa sai lihasproteiinien purkua estävä vaikutus. Toisaalta hyvin erilaisilla proteiineilla on saatu verraten hyvin samankaltaisia vaikutuksia proteiinien nettotasapainoon.
Nykyäänhän myös tiedämme, että heralla saattaa olla myös muita positiivisia, lihaskasvua tukevia vaikutuksia kuin suora proteiinisynteesivaikutus. Näistä vähäisimpiä eivät todellakaan ole uusimmat löydökset heran vaikutuksista satelliittisolujen kasvuun ja erilaistumiseen myostatiinin välityksellä.
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/19934
Runsasproteiiniset ruokavaliot näyttäisivät hyvin siedetyiltä lyhyellä aikavälillä, ja munuaisterveyden osaltakin näkemykset ovat tarkentuneet, voisi jopa sanoa korjaantuneet.
http://books.nap.edu/openbook.php?record_id=9620&page=137
Toki silti kaipaisimme lisänäyttöä runsasproteiinisten ruokavalioiden ja/tai runsaasti lisäravinneprotskuja sisältävien ruokavalioiden vuosien altistuksesta. Nämä aiheet tosiaan vaatisivat blogikommenttia syvällisemmän vastauksen. :)