Tutkimuksellisesti lupaavat ravintoainepommit
Superruoka on määrittelemätön joukko ravintoainerikkaita eksoottisia raaka-aineita, ja usein superruoiksi luetaan myös perinteisempiä ruoka-aineita kuten vihanneksia ja palkokasveja. Terminologia on laajentunut tehokkaasti brändätyistä superfruitseista yleisemmin suojaravintoainerikkaisiin kasvikunnan raaka-aineisiin.
Superruokien suojaravintoaineiden kuten antioksidanttien uskotaan suojaavan elintasosairauksilta ja jopa puhdistavan elimistöä. Tieto antioksidanttivaikutuksista perustuu lähinnä koeputkitutkimuksin, ja superruokien antioksidanttien bioaktiivisuutta ja imeytymistä ei ole tähän päivään mennessä juurikaan ihmistutkimuksissa tarkasteltu. Toki esimerkiksi goji-marjojen vaikutuksesta seerumin antioksidanttistatukseen saatiin ensimmäisiä kertoja viime vuonna (Amagase ym. 2009). Vähän käsiteltyjen, suojaravintoainerunsaiden kasvikunnan tuotteiden nauttimisen terveysedut ovat yleisesti tunnettuja, ja esimerkiksi marjojen nauttiminen on aina suotavaa.
Kasvispainotteinen ruokavalio edistää terveyttä
Sairauksienehkäisyssä kyse on aina ruokavaliosta kokonaisuutena. Paras terveysnäyttö onkin tavanomaisista kasvikunnan tuotteista runsaista ja monipuolisista ruokavalioista, kun taas suoraa antioksidanttivaikutusta on ollut vaikea osoittaa. Samalla epäselvää on, mikä lisävaikutus esimerkiksi antioksidanttien yksittäisillä saantilähteillä on silloin kun ruokavalio sisältää jo muutoinkin runsaasti ja monipuolisesti suojaravintoainerikkaita kasvikunnan tuotteita.
Kotimaiset kasvit arvossaan
Suomessa superruokien tuotteistaminen ontuu, eikä yksittäisten ruoka-aineiden terveysvaikutuksia ole toisaalta edes haluttu terveystutkimuspiireissä erityisesti korostaa. Yhdysvalloissa superfoodeiksi taas on lanseerattu esimerkiksi meillekin arkiset pensasmustikka ja karpalo. Superruoille tyypillisiä positiivisia antioksidanttimittauksia on saatu jo vuosikymmen sitten meille arkisemmistakin kasvikunnan raaka-aineista kuten esimerkiksi mustikoista, mansikoista, karpalosta, pinaatista ja nokkosesta. On epäselvää, mitä lisäarvoa eksoottiset kasvit näiden nauttimiseen tuovat.
Vaikka kotimaiset marjat ovat tunnetusti ravintoainerikkaita, nauttivat yhä useammat vitamiininsa ravintolisinä. Tällöin valitettavasti menetetään merkittävä osa kasvikunnan tuotteiden keskeisistä painonhallintavaikutuksista, kuten kylläisyyttä ja nälänhallintaa tukevat vaikutukset. Kuivattujen marjojen lisäksi kannattaakin nauttia mahdollisimman runsaasti tuoreita kasviksia, sillä ne tuovat edellä mainittuja painonhallintaetuja juuri energiatiheyden kautta.
Antioksidanttitiheät, eksoottisemmat ruoka-aineet ovat tutkimuksellisesti lupaavia, mutta niiden markkinointi on usein yliampuvaa ja ne ovat lähinnä antioksidanttien lähteitä ja ravintoainetiheitä ruoka-aineita muiden joukossa. Marjojen mahdollisen antioksidanttivaikutuksen sijaan useimmiten merkittävimpiä painonhallinta- ja terveysvaikutuksia ovat niiden kyky pienentää ruokavalion energiatiheyttä tuottaen parempaa kylläisyyttä ja nälänhallintaa.
Ekosyysteemille arvostusta
Eksoottiset superruoat lisännevät ekologista ajatteluamme, monimuotoisen mutta ympäristövaikutuksillekin herkän ekosysteemimme arvostusta. Myös laadukkaiden ja vähän käsiteltyjen raaka-aineiden vaatiminen on aina suotavaa. Kourallinen ravintoainerikkaita raaka-aineita siellä täällä tyydyttää yleistyviä ruokatarpeitamme kuten vaihtelunhalua ja eksotiikan kaipuuta. Paluuta alkukantaisille juurillemme, luonnollisuuden ja puhtauden tavoittelua.
Mikäli kotipuutarha tai lähimetsä tyydyttävät ideologiset ravitsemustarpeet, ei niitä kauemmaksi siis kuitenkaan tarvitse terveyttä edistääkseen kurkottaa. Jos nautit superruokien mausta, huolehdi että nautit kasvikunnan tuotteita muutoinkin monipuolisesti ja runsaasti, ja mausta ruokaa makusi mukaan kourallisilla superfoodeja.
Olen samaa mieltä kanssasi, että on epäselvää mitä Goji tai Maca tuo kotimaisten marjojen listaan lisää. Kuuluisiko myös kotimaisista marjoista tyrnimarja listalle?
VastaaPoistaMorientes Reijo ja kiitos kommenteista!
VastaaPoistaTodentotta, jos määreenä marjoissa käytetään fenoli- ja vitamiinipitoisuuksia, niin listan jatkoksi voidaan luetella vähintäänkin tuo tyrni mutta myös karpalo, lakka, puolukka, mustaherukka, ruusunmarja, variksenmarja..
Vaan kuinka brändäisimme mustikkamme muiden marjojen ohella? Mustikka kun tuntuu olevan äärettömän epämediaseksikäs marja, ja kun taas katsoo tämän Kuopion Yliopiston marjoja käsittelevää tutkielmaa sivulta 21 ("Pitoisuudet marjoissa"), olisi kyllä syytä aivan toisenlaiseen ajatteluun. Olisi mielenkiintoista sovittaa gojit tuohon kuvaan.
http://www.kuopioinnovation.fi/upload/files/Tutkimustietoa_marjoista.pdf
Samaisesta katsauksesta löytyy sivulta 24 kohdasta "Eri fenoliyhdisteryhmien parhaat lähteet" ns. paremmuusjärjestyksessä fenoliyhdisteluokittain nuo saantilähteet. Aika arkista, eikö?
Toki juuri sivun 24 Kuva 2 osoittaa kaakaojauheen mittaustuloksen osalta, että konsentraateille ja kuivatuotteille löytyy omat perustelunsa - ovathan antioksidanttipitoisuudet tuolloin kuiva-aineyksikköä/tyypillistä nautintomäärää kohden varsin mainioita. Tällöin kuitenkin on hyvä pitää mielessä nuo artikkelissakin mainitut energiatiheysedut, jotka kuivatuotteissa menetetään.
Käykääpäs muuten Reijon mainioilla kotisivuilla, http://www.ravitsemusterapeutti.net !
-J
Juuso, tsekkaappa myös http://www.nutritionj.com/content/9/1/3
VastaaPoista"The total antioxidant content of more than 3100 foods.."
Kiitos Reijo, melkoinen pamautus tuo olikin! Mukavasti tuossa datassa nousevat oikeutetusti esiin myös kokojyväviljat antioksidanttien lähteinä.
VastaaPoistaAjatus lipuu jälleen elintarvikematriisien tarkasteluun monipuolisina matriiseina, joissa ns. terveysvaikutuksia voi olla vaikeaa ellei virheellistä selittää yksittäisillä komponenteilla, kuten vaikkapa kokojyvän tapauksessa ravintokuiduilla. Aika nopeasti huomaamme, että kappas, ravintokuitumatriisiin on sidoksissa hyvin monimuotoisia, komplekseja ja usein antioksidatiivisia yhdisteitä. Mutta sekin sivujuonne se! ;-)
Diskussiossa myös hyvää settiä käyttöuseuksista - niissä tarkasteluissa kun alkavat jo mm. kahvi ja aamiaisviljavalmisteet korostua.