torstai, 27. toukokuuta 2010

Astaksantiinista apua sydänterveyteen?

Astaksantiini on karotenoideihin kuuluva yhdiste, jota löytyy luonnosta väriaineena. Astaksantiinia luonnossa tuottaa mm. Haematococcus pluvialis –levä tehostaakseen fotosynteesiä ja erilaisia selviytymismekanismejaan. Runsaasti astaksantiinia löytyykin merenelävistä kuten äyriäisistä ja lohikaloista, joihin sitä on kertynyt leväravinnosta. Esimerkiksi villinä elävän kalan kuten taimenen punainen väri on astaksantiinia. Astaksantiinista on kaavailtu uutta luonnollisempaa ja puhtaampaa, luonnon omaa funktionaalista ainesosaa.

Astaksantiini pystyy neutralisoiman elimistössä reaktiivisia happiyhdisteitä ja estämään niiden aikaansaamia hapetusvaurioita. Se on toiminut etenkin
eläin- ja koeputkitutkimuksissa äärimmäisen voimakkaana antioksidanttina.

Astaksantiini vaikutti positiivisesti rasva-arvoihin
Hiljattain toteutettiin
ensimmäinen kontrolloitu kaksoissokkotutkimus astaksantiinin vaikutuksista veren rasva-arvoihin; triglyserideihin ja HDL-kolesteroliin. Tutkimuksessa 61 koehenkilöä (25-61-v) nauttivat 12 viikon ajan astaksantiinia (0, 6, 12, 18 mg/vrk). Tutkimuksessa astaksantiinisupplementaation nauttiminen (12 ja 18 mg/vrk) pienensi merkitsevästi seerumin triglyseridiarvoja, ja nosti hyvää HDL-kolesterolia.

Aiemmassa varsin lyhytkestoisessa (14 vrk) ihmistutkimuksessa, joka ei ollut kaksoissokkotutkimus, ja jossa tutkittavien triglyseriditaso oli normaali, astaksantiini ei vaikuttanut seerumin triglyseriditasoon.

Astaksantiini on kiinnostanut myös urheiluravitsemuksessa lihasvoimaan ja -kestävyyteen mahdollisesti vaikuttavana yhdisteenä, mutta laadukasta vertaisarvioitua ihmistutkimusta aiheesta ei vielä juurikaan ole.


Astaksantiini on herättänyt suurta kiinnostusta funktionaalisten ainesosien markkinoilla. Nähtäväksi jää, osoittautuuko se tutkimuksellisesti tehokkaaksi ainesosaksi muun muassa sydänterveyden edistämiseen. EFSA sille ei vielä ole laajaa terveysväittämäarsenaalia suonut.

3 kommenttia:

  1. Hei, luin juuri astaksantiinista vähän eri kantilta kirjoitettuna täältä: http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/?p=213 .

    t. Päivi

    VastaaPoista
  2. Terve Päivi ja kiitos mielenkiintoisesta linkistä!

    Tietoisuus ja ymmärrys astaksantiinista on tosiaan eksponentiaalisessa kasvussa. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että tuossa linkissäkin esitetyt viittaukset astaksantiinin teoreettiseen antioksidanttipotentiaaliin perustuvat koeputki- ja eläintutkimuksiin.

    Eittämättä kiinnostavasta ainesosasta kuitenkin puhumme!

    T. Juuso

    VastaaPoista
  3. Totta, tutkimusasetelmaan liittyvät rajoitukset on hyvä tiedostaa. Toisaalta kuitenkin ihminen on fysiologisesti eläimen kaltainen eli sinänsä voisi ajatella, että tulokset olisivat yleistettävissä esim. nisäkkäillä tehtyjen tutkimusten pohjalta myös ihmisiin. Toki on myös niin, että yksittäisten aineiden, kuten nyt tämän astaksantiinin, tutkiminen on myös tutkimusasetelma sinänsä. Eli tarkoitan sitä, että luonnossa se esiintyy aina monien muiden yhdisteiden/ravintoaineiden kanssa yhdessä, jolloin lopputulemakin voi olla toinen kuin ainetta yksinään tarkastellessa. No, tämä on toki yleisemmin tieteen tekemiseen liittyvä kysymys :).

    t. Päivi

    VastaaPoista