Erääksi funktionaalisten elintarvikkeiden uudeksi tuotealueeksi on arvioitu silmäterveyteen vaikuttavia funktionaalisia elintarvikkeita. Ikääntyvässä väestössä uskotaan olevan suurta markkinapotentiaali, mutta kuluttajatietous aiheesta on vielä varsin pientä. Myös tutkimusnäyttö aiheesta on puutteellista, etenkin nyt kun EFSA arvioi terveysväittämät yhä kriittisemmin. Tutkimus kuitenkin kiihtyy etenkin antioksidanttien silmäsairauksia mahdollisesti ehkäisevien vaikutusten tutkimisessa. Antioksidanttien DNA-tuhoa estävät vaikutukset ovat kiinnostaneet, sillä oksidatiivisen stressin on epäilty liittyvän myös silmäsairauksien kuten glaukooman syntyyn. Antioksidatiivisista yhdisteistä zeaksantiinin ja luteiinin on raportoitu yksittäisissä tutkimuksissa estäneen oksidatiivista stressiä silmässä.
Epäselvää on ollut jo se, päätyvätkö nämä tunnetusti vaihtelevasti elimistöön imeytyvät antioksidantit silmäkudokseen. Nyt arvostettu ACS-tiedeyhteisö tiedottaakin ensimmäisestä julkaisemastaan eläintutkimuksesta, jossa vihreän teen katekiinit vaikuttivat antioksidatiivisesti silmän alueen kudoksiin.
Vihreän teen katekiineilla antioksidanttivaikutuksia silmäkudoksissa
Tutkimuksessa vihreän teen katekiinien syöttäminen rotille vaikutti positiivisesti etenkin linssin ja verkkokalvon antioksidanttipitoisuuksiin. Lisäksi katekiinit aikaansaivat silmäkudoksissa lähes vuorokauden kestäviä antioksidatiivisia vaikutuksia. Epäselvää on, mikä käytännön merkitys silmäterveyteen näillä vielä varsin lyhytkestoisilla positiivisilla vaikutuksilla on. Koska näiden silmän osien oksidatiivisen rappeuman estämisen uskotaan kuitenkin auttavan silmäsairauksien kehittymisen torjumisessa, teoretisoivat tutkijat, että vihreän teen antioksidanteista saattaisi olla hyötyä glaukooman ja muiden silmäsairausten ehkäisyssä.
Mikä mielenkiintoista, tällä kertaa tunnetuin vihreän teen antioksidantti EGCG ei ollut yhdisteistä aktiivisin, vaan muut katekiinit konsentroituivat tehokkaimmin silmäkudoksiin.
Lisänäyttöjä odotellen, tutkimusta seuraten Rottatutkimus antaa hyvän teoreettisen pohjan silmäterveyteen vaikuttavien elintarvikeyhdisteiden jatkotutkimuksille. Ihmistutkimuksia sairauksienehkäisyvaikutuksista ei vielä ole, ja tutkimusnäyttö silmäterveyttä tukevien elintarvikkeiden vaikutuksista on olematonta. Itse asiassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA juuri hylkäsi vihreän teen ja näkökyvyn yhteyteen liittyvät ensimmäiset terveysväittämähakemukset (Beverage Daily 25.2.2010). Tutkimusalue on kuitenkin mielenkiintoinen, ja ikääntyvän väestön terveyshaasteiden edessä sitä on vähintäänkin syytä seurata. Tämä tutkimus lähinnä osoitti, että vihreän teen antioksidantit imeytyvät aktiivisesti verenkiertoon ja konsentroituvat myös silmäkudokseen.
Kauppalehti uutisoi Vaasan yliopiston tuottamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin elintarvikealan pk-yritysten strategisten arvovalintojen sekä tuotemarkkina- ja kilpailustrategioiden yhteyttä yrityksen taloudelliseen menestykseen. Tutkimuksessa siis tarkasteltiin, minkälaista liikevoittoa erilaisilla lähestymistavoilla, joita strategioiksikin voidaan kutsua, aikaansaatiin Suomen elintarvikealan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tulokset olivat ravitsemustieteellisestikin kiinnostavia. Vaikka etenkin elintarvikeketjua voimakkaimmin kritisoivien mielikuva elintarviketeollisuudesta on hyvin teknologiakeskeinen ja korkeaa jalostusastetta korostava, rakentavat pienet ja keskisuuret elintarvikealan yritykset nykyäänkin strategiaansa pitkälti suomalaisen ruokaperinteen ydinarvoille. Mikä parasta, Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan kotimaista ruokaperinnettä, lähiruokaa ja tuotteiden tuoreutta korostavat yritykset myös menestyvät liikevoittoprosenttinsa perusteella arvioituna.Puhtaampi ja paikallisempi suuntaus on maailmaltakin tuttu, sillä mm. eräs maailman johtava markkina-analyytikkoyritys Mintel näkee luonnollisuuden ja puhtauden olevan eräitä alan voimakkaimpia kehityssuuntia. Useimmiten tämä suuntaus tarkoittaa vähemmän prosessoituja, pelkistettyjä, paikallisia, autenttisia, tuoreita raaka-aineita ja makuja. Mintel on jo vuonna 2008 raportoinut luonnollisuuteen ja lisäaineettomuuteen viittaavien väitteiden olleen Euroopan suosituimpia tuotteisiin liitettyjä ravitsemuksellisia väittämiä.
Eettisyys kannatti
Kenties hieman yllättäenkin myös ekologisia ja eettisiä arvoja liiketoiminnassaan korostavat yritykset menestyvät hyvin. Tämä edellyttää kuitenkin suhteellisen suuria paikallisia markkinoita, jotta yritykset pystyvät erikoistumaan kannattavasti. Erikoistumisessa nähtiin hyötyjen lisäksi myös uhkia, sillä erityisesti kapeille kuluttaja- ja tuotesegmenteille erikoistuneiden yritysten taloudellinen menestys on vaihdellut paljon, ja menestyminen on ollut tyypillisesti heikompaa kuin vähemmän erikoistuneilla markkinoilla toimivien yritysten. Kannattavuudessa havaittiin sekä toimialakohtaisia että valituista strategioista johtuvia eroja. Tutkimuksenkin perusteella näyttäisikin siis siltä, että parhaiten eettiset ja ekologiset toimintatavat, strategiat ja viestintä toimivat sisäänrakennettuna osana muutoin laajaa tuoteportfoliota:
”Yritykset eivät kuitenkaan yleensä onnistu vain yhden strategian varassa. Esimerkiksi strategia, jossa korostuu ekologisuus, tuotekuvan tukeminen pakkausten avulla sekä kuluttajille terveellisin ja luonnollisin menetelmin valmistetut tuotteet, liittyy yritysten korkeampaan liikevoittoprosenttiin.”, kirjoittaa Kauppalehti.
Teknologiakeskeisyys tehotonta
Huolimatta Suomen maineesta teknologiakeskeisenä innovaatioyhteiskuntana, teknologiakeskeisyys ei tunnu toimivan elintarvikesektorilla. Tuotteiden innovatiivisuuden ja teknologisen edistyneisyyden korostaminen liiketoiminnassa eivät tässä tutkimuksessa selittäneet yritysten parempaa kannattavuutta, vaikka niin olisi voinut olettaa. Voidaankin nähdä, että elintarvikesektorilla erääksi keskeiseksi kuluttajamieltymyksiä ja markkinoita jakavaksi ulottuvuudeksi nousee jalostusaste. Teknologiakeskeisyys yhdistetään usein pitkälle prosessoituihin tuotteisiin, jotka vain harvoin nähdään yhtä terveellisinä valintoina kuin pienemmän jalostusasteen raaka-ainepainotteiset tuotteet. Monilla muilla toimialoilla teknologian edistyneisyys on ollutkin tehokas myyntivaltti, mutta elintarvikesektorilla se tuntuisi lähinnä rasitteelta, lukuun ottamatta tiettyjä tuotekategorioita kuten esimerkiksi ns. funktionaaliset elintarvikkeet. Niissäkin tosin suuntaus näyttäisi olevan tuotehyötyjen liittäminen tuttuihin ja turvallisiin tuotteisiin.
Tehokkaat strategiat ravitsemuksellisesti parempia suuntauksia?
Ravitsemustieteellisesti tutkimustarkastelussa tulosta tuottaneet strategiat vaikuttavat sangen positiivisilta kehityssuunnilta. Useimmiten paikallisuus, puhtaus ja luonnollisuus viittaavat raaka-ainepainotteisempaan syömiseen. Mitä useammin niihin sisältyy myös kasvispainotteinen ruokailu. Yleisesti voidaan sanoa, että harva, jos yksikään yksittäinen ruokavaliotekijä, vaikuttaa yhtä voimakkaasti painonhallintaan ja terveyden edistämiseen kuin kasvikunnan tuotteiden runsas ja monipuolinen suosiminen. Tietysti mainitut kolme strategiaa, kotimaisuus, puhtaus ja eettisyys ovat teemoja, joita voidaan liittää myös korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, mutta pääsääntöisesti nämä näyttäisivät olevan linjauksia, jotka liittyvät tuoteilmentyminä voimakkaasti myös tasapainoiseen, terveyttä edistävään syömiseen.
