American Journal of Clinical Nutrition -tiedejulkaisun huhtikuun numerossa julkaistiin tutkimus, jossa heraproteiinien nauttiminen 30 minuuttia ennen ateriaa vähensi aterialla syödyn ruoan määrää ja paransi aterianjälkeistä glukoosin ja insuliininhallintaa. Tutkimuksessa 20-40 gramman annos heraproteiineja vähensi pizza-aterialla nautitun ruoan määrää merkitsevästi. Monille tavoitteellisille liikkujille tämä heraproteiinien varsin akuutti kylläisyysvaikutus onkin tuttu ilmiö.
Heraproteiinien on todettu lisäävän kylläisyyttä ja pienentävän ravinnonottoa lyhyellä aikavälillä. Myös runsasproteiinisten ruokavalioiden kylläisyysvaikutukset ovat hyvin dokumentoituja. Näyttäisikin siltä, että proteiineilla on ravinnonottoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä - sekä itsenäisiä että välillisiä - positiivisia vaikutuksia.
Osassa tutkimuksia heran kylläisyysvaikutus on ollut ylivertainen muihin proteiinienlähteisiin nähden. Joissakin tutkimuksissa tyypillisten elintarvikkeiden täydentäminen heraproteiinilla on voimistanut kylläisyysvaikutusta ja pienentänyt seuraavilla aterioilla nautittua ruokamäärää.
Proteiinitutkimusten haasteena usein on niiden sovellettavuus tavanomaiseen liikkujan tai painonhallitsijan arkeen. Harva meistä kun nauttii heradrinkkejä säännönmukaisesti puoli tuntia ennen aterioita, saati suosii pääasiassa heraa paaston jälkeen. Suurin osa tutkimuksista on myös ollut kestoltaan hyvin lyhyitä, jolloin ne eivät kerro sitä, että ylikompensoidaanko tuo saavutettu lyhyen aikavälin pienempi ravinnonotto tulevina vuorokausina.
Tutkimukset antavat yhä enenevissä määrin viitteitä siitä, että proteiinien joista etenkin heran nauttiminen sekä kiinteinä elintarvikkeina että erityisruokavaliovalmisteina parantaa lyhyellä aikavälillä kylläisyyttä ja nälänhalintaa. Kylläisyys on myös tavoiteltuna ilmiönä nousemassa painonhallinnassa ja hyvinvoinnissa erääksi voimakkaimmista ja tehokkaimmista lähestymistavoista.
Maailmanlaajuisesti juomaveden pullottaminen on paisunut satojen miljardien arvoiseksi teollisuudenalaksi. Pullotetut eli pakatut vedet on usein nähty epäekologisina, ja ulkomainen pullovesi ristittiin Suomen Luonto –lehden toimesta vuoden turhakkeeksi.
Mikäli pakattuja vesiä tarkastellaan hanaveden substituuttina, voidaan pullovedet hyvin ristiäkin turhakkeiksi. Entäpä jos tarkastelua laajennetaan kaikkiin juomiin? Voidaanko pullovedet nähdä virvoitusjuomien substituutteina, ja kuinka tällöin tulisi ekologista rasitusta tarkastella? Minkälaiseen juomakulttuuriin tulisi ekologis-ravitsemuksellisesta näkökulmasta kannustaa?
Pullovesi sokeroituja juomia ekologisempaa?
Pakattujen vesien etujärjestön uusien mittausten mukaan pullovesien ekologinen jalanjälki olisi oletettua vähäisempi.
Kun tarkastelua laajennettiin vesistä muihin juomiin, olivat yksittäispakatun pulloveden hiilidioksidipäästöt 75 % pienempiä kuin esimerkiksi vastaavan määrän appelsiinimehua. Vertailtaessa samoja pakkauskokoja ja pakkausmateriaaleja, pullovesien hiilidioksidijalanjälki oli virvoitusjuomiin verrattuna 46 % pienempi. Samaa suurusluokkaa suurempia olivat myös maustettujen vesien ja urheilujuomien hiilidioksidiemissiot verrattuna pullovesiin. Hanavesi osoittautui ylivertaisesti vähiten ympäristöä rasittavaksi juomavaihtoehdoksi.
Yhteiset menettelytavat puuttuvat
Ruoantuotannon ja ruokakäyttäytymisen ekologisen jalanjäljen mittausmenetelmät ovat vasta kehittymässä. Aineistoja, joiden riippumattomuutta on vaikea arvioida, on hankala asettaa laajempaan mittakaavaan. Yhteisten mittaustapojen puuttuessa, tuotevalmistajat pyrkivät minimoimaan tuotteidensa ekologista rasitusta mitä erinäisimmin keinoin ja mittaustavoin. Täten myös yleistysten tekeminen on haasteellista, ja vertailuja yhä vaikeampi tulkita.
Esimerkiksi WWF on muistuttanut, että hiilijalanjäljen mittaamisen yleistyessä olisi muistettava tarkastella myös muita ekologisen ja eettisen kuluttamisen mittareita.
Valmiutemme päivittää näkemyksiämme
Tutkimus herättää kysymyksen siitä, että vaikka pakattuja vesiä sopisi hanaveteen verrattuna kritisoidakin, muuttuu tilanne huomattavasti kun tarkastelemme juomatuotteita siinä kontekstissa, joissa niitä tyypillisesti kulutetaan (peräti noin kolmannes kaikista juomista on sokeroituja virvoitusjuomia).
Olimme sitten pakatuista vesistä henkilökohtaisesti mitä tahansa mieltä, niin joka tapauksessa näyttäisi siltä, että saamme kyseenalaistaa ja tarkistuttaa käsityksiämme ekologisista ruokavalinnoista vielä useaan otteeseen. Sinänsä tietouden ja keskustelevuuden kasvu eettis-ekologisista mittausärjestelmistä on sangen positiivista. Uusi tietous vaatii valmiutta avoimuudelle ja uudelle tiedon rakentumiselle. Onhan tavoitteena rakentaa selkeä ja hyvin dokumentoitu prosessi ympäristövaikutusten hallintaan ja kuormituksen pienentämiseen.
Viime vuosina pinnalla ovat olleet ravintoainerikkaat eksoottiset ruoat, joita on kutsuttu termillä superfoodit tai -fruitit, eli superruoka. Näitä ovat mm. goji-marjat, raakakaakao ja maca-juuri. Superfoodit ovat ravintoainetiheitä luonnon ruoka-aineita, joihin on varastoitunut runsaasti mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja. Koeputkista on kuitenkin pitkä matka ihmiselimistöön ja tutkimusnäyttö superruokien sairauksia ehkäisevistä vaikutuksista puuttuu. Ravintoainerikkaiden raaka-aineiden suosiminen voi silti olla osa terveyttä edistävää, luonnonmukaista ruokavaliota. Ihmeitä superruoilta ei kuitenkaan kannata odottaa.
Tutkimuksellisesti lupaavat ravintoainepommit
Superruoka on määrittelemätön joukko ravintoainerikkaita eksoottisia raaka-aineita, ja usein superruoiksi luetaan myös perinteisempiä ruoka-aineita kuten vihanneksia ja palkokasveja. Terminologia on laajentunut tehokkaasti brändätyistä superfruitseista yleisemmin suojaravintoainerikkaisiin kasvikunnan raaka-aineisiin.
Superruokien suojaravintoaineiden kuten antioksidanttien uskotaan suojaavan elintasosairauksilta ja jopa puhdistavan elimistöä. Tieto antioksidanttivaikutuksista perustuu lähinnä koeputkitutkimuksin, ja superruokien antioksidanttien bioaktiivisuutta ja imeytymistä ei ole tähän päivään mennessä juurikaan ihmistutkimuksissa tarkasteltu. Toki esimerkiksi goji-marjojen vaikutuksesta seerumin antioksidanttistatukseen saatiin ensimmäisiä kertoja viime vuonna (Amagase ym. 2009). Vähän käsiteltyjen, suojaravintoainerunsaiden kasvikunnan tuotteiden nauttimisen terveysedut ovat yleisesti tunnettuja, ja esimerkiksi marjojen nauttiminen on aina suotavaa.
Kasvispainotteinen ruokavalio edistää terveyttä
Sairauksienehkäisyssä kyse on aina ruokavaliosta kokonaisuutena. Paras terveysnäyttö onkin tavanomaisista kasvikunnan tuotteista runsaista ja monipuolisista ruokavalioista, kun taas suoraa antioksidanttivaikutusta on ollut vaikea osoittaa. Samalla epäselvää on, mikä lisävaikutus esimerkiksi antioksidanttien yksittäisillä saantilähteillä on silloin kun ruokavalio sisältää jo muutoinkin runsaasti ja monipuolisesti suojaravintoainerikkaita kasvikunnan tuotteita.
Kotimaiset kasvit arvossaan
Suomessa superruokien tuotteistaminen ontuu, eikä yksittäisten ruoka-aineiden terveysvaikutuksia ole toisaalta edes haluttu terveystutkimuspiireissä erityisesti korostaa. Yhdysvalloissa superfoodeiksi taas on lanseerattu esimerkiksi meillekin arkiset pensasmustikka ja karpalo. Superruoille tyypillisiä positiivisia antioksidanttimittauksia on saatu jo vuosikymmen sitten meille arkisemmistakin kasvikunnan raaka-aineista kuten esimerkiksi mustikoista, mansikoista, karpalosta, pinaatista ja nokkosesta. On epäselvää, mitä lisäarvoa eksoottiset kasvit näiden nauttimiseen tuovat.
Vaikka kotimaiset marjat ovat tunnetusti ravintoainerikkaita, nauttivat yhä useammat vitamiininsa ravintolisinä. Tällöin valitettavasti menetetään merkittävä osa kasvikunnan tuotteiden keskeisistä painonhallintavaikutuksista, kuten kylläisyyttä ja nälänhallintaa tukevat vaikutukset. Kuivattujen marjojen lisäksi kannattaakin nauttia mahdollisimman runsaasti tuoreita kasviksia, sillä ne tuovat edellä mainittuja painonhallintaetuja juuri energiatiheyden kautta.
Antioksidanttitiheät, eksoottisemmat ruoka-aineet ovat tutkimuksellisesti lupaavia, mutta niiden markkinointi on usein yliampuvaa ja ne ovat lähinnä antioksidanttien lähteitä ja ravintoainetiheitä ruoka-aineita muiden joukossa. Marjojen mahdollisen antioksidanttivaikutuksen sijaan useimmiten merkittävimpiä painonhallinta- ja terveysvaikutuksia ovat niiden kyky pienentää ruokavalion energiatiheyttä tuottaen parempaa kylläisyyttä ja nälänhallintaa.
Ekosyysteemille arvostusta
Eksoottiset superruoat lisännevät ekologista ajatteluamme, monimuotoisen mutta ympäristövaikutuksillekin herkän ekosysteemimme arvostusta. Myös laadukkaiden ja vähän käsiteltyjen raaka-aineiden vaatiminen on aina suotavaa. Kourallinen ravintoainerikkaita raaka-aineita siellä täällä tyydyttää yleistyviä ruokatarpeitamme kuten vaihtelunhalua ja eksotiikan kaipuuta. Paluuta alkukantaisille juurillemme, luonnollisuuden ja puhtauden tavoittelua. Mikäli kotipuutarha tai lähimetsä tyydyttävät ideologiset ravitsemustarpeet, ei niitä kauemmaksi siis kuitenkaan tarvitse terveyttä edistääkseen kurkottaa. Jos nautit superruokien mausta, huolehdi että nautit kasvikunnan tuotteita muutoinkin monipuolisesti ja runsaasti, ja mausta ruokaa makusi mukaan kourallisilla superfoodeja.
