torstai, 27. toukokuuta 2010

Astaksantiinista apua sydänterveyteen?

Astaksantiini on karotenoideihin kuuluva yhdiste, jota löytyy luonnosta väriaineena. Astaksantiinia luonnossa tuottaa mm. Haematococcus pluvialis –levä tehostaakseen fotosynteesiä ja erilaisia selviytymismekanismejaan. Runsaasti astaksantiinia löytyykin merenelävistä kuten äyriäisistä ja lohikaloista, joihin sitä on kertynyt leväravinnosta. Esimerkiksi villinä elävän kalan kuten taimenen punainen väri on astaksantiinia. Astaksantiinista on kaavailtu uutta luonnollisempaa ja puhtaampaa, luonnon omaa funktionaalista ainesosaa.

Astaksantiini pystyy neutralisoiman elimistössä reaktiivisia happiyhdisteitä ja estämään niiden aikaansaamia hapetusvaurioita. Se on toiminut etenkin
eläin- ja koeputkitutkimuksissa äärimmäisen voimakkaana antioksidanttina.

Astaksantiini vaikutti positiivisesti rasva-arvoihin
Hiljattain toteutettiin
ensimmäinen kontrolloitu kaksoissokkotutkimus astaksantiinin vaikutuksista veren rasva-arvoihin; triglyserideihin ja HDL-kolesteroliin. Tutkimuksessa 61 koehenkilöä (25-61-v) nauttivat 12 viikon ajan astaksantiinia (0, 6, 12, 18 mg/vrk). Tutkimuksessa astaksantiinisupplementaation nauttiminen (12 ja 18 mg/vrk) pienensi merkitsevästi seerumin triglyseridiarvoja, ja nosti hyvää HDL-kolesterolia.

Aiemmassa varsin lyhytkestoisessa (14 vrk) ihmistutkimuksessa, joka ei ollut kaksoissokkotutkimus, ja jossa tutkittavien triglyseriditaso oli normaali, astaksantiini ei vaikuttanut seerumin triglyseriditasoon.

Astaksantiini on kiinnostanut myös urheiluravitsemuksessa lihasvoimaan ja -kestävyyteen mahdollisesti vaikuttavana yhdisteenä, mutta laadukasta vertaisarvioitua ihmistutkimusta aiheesta ei vielä juurikaan ole.


Astaksantiini on herättänyt suurta kiinnostusta funktionaalisten ainesosien markkinoilla. Nähtäväksi jää, osoittautuuko se tutkimuksellisesti tehokkaaksi ainesosaksi muun muassa sydänterveyden edistämiseen. EFSA sille ei vielä ole laajaa terveysväittämäarsenaalia suonut.

torstai, 13. toukokuuta 2010

Kevyt-tuotteisiin kyllästytään nopeiten?

Tuotevalmistajat pyrkivät tuottamaan kevyt-tuotteista makuprofiililtaan mahdollisimman samankaltaisia kuin tuotteiden perinteisemmät versiot. Kevyt-tuotteita syömällä on pyritty pienempään päivittäiseen energiansaantiin vastaavalla maittavuudella. Kokemusperäinen tieto usein kuitenkin osoittaa, etteivät läheskään kaikki kevyt-tuotteet onnistu täyttämään odotuksia.
Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kevyttuotteiden toistuvan nauttimisen vaikutuksia aterian maittavuuteen ja miellyttävyyteen sekä kylläisyyden aistimuksiin. On osoitettu, että energiatiheitä elintarvikkeita nauttiessa maun miellyttävyys kasvaa maistamiskertojen funktiona (Yeomans ym., 2008 ja Appleton ym., 2006). Epäselvää on, käykö samoin syötäessä kevyttuotteita. Tiedetään, että odotukset ja oppiminen vaikuttavat maistamiskokemuksiin. Etenkin juuri kevyttuotteista on näyttöä siitä, että olettamus tai tieto tuotteen ominaisuuksista vaikuttaa koettuun kylläisyyteen silloinkin, kun maistetut näytteet ovat todellisuudessa olleet ravintosisällöltään identtisiä (Brunstrom ym., 2008 ja 2009).

Kevytaterian maittavuus pieneni
Tutkimuksessa koehenkilöt nauttivat samansuuruisen (400 g) spaghetti Bolognese –aterian viitenä peräkkäisenä päivänä joko tavanomaisena tai kevyt-versiona (n.570 kcal vs. 370 kcal/annos). Koehenkilöt arvioivat aterian maittavuutta ja kylläisyyden tuntemuksia kaikkien nautintakertojen jälkeen. Arviot kevyttuotteen maittavuudesta pienenivät maistamiskertojen funktiona. Kevyt-spaghettiateriasta pidettiin siis sitä vähemmän mitä useammin sitä syötiin. Runsasenergisemmän spaghettiaterian maittavuus ja miellyttävyys ei muuttunut tutkimuksen aikana.

Tutkimus oli ensimmäinen, jossa maistamiskertojen vaikutus aterian maittavuuden kokemuksiin oli negatiivinen eli päinvastainen kuin on oletettu. Tutkijat pohtivat, eivätkö kevyttuotteet maita laihduttajille säännöllisesti syötäessä. Ruoan maittavuus on kuitenkin ruokailun palkitsevuudessa ja ruoan valinnassa vain yksi mutta tärkeä tekijä, joten tutkijat jäivät pohtimaan, mikä vaikutus tällä kyllästymiseksikin kuvaillulla ilmiöllä voisi olla ruokien valintaan ja hyväksyntään pitkällä aikavälillä.

Yksipuolisuus aina ongelmallista
Tutkimuksen perusteella painonhallintaruokavalion monipuolisuuden merkitys korostuu entisestään, ja tulokset osoittavat, ei pelkästään kevyt-tuotteisiin liittyvää problematiikkaa, vaan yksipuolisen ruokavalion painonhallintaa vaikeuttavia ominaisuuksia.

Mielestäni juurikaan ei kannata vaivata päätään sillä, onko valittu tuote kevyt-versio vai ei. Mikäli välttämättä kevyttuotteita haluaa suosia, kannattaa kevyitä versioita preferoida lähinnä juomakategoriassa. Kun ruokavalio on runsas kasviksista, sisältää riittävästi rasvoja ja proteiineja, ja ruokaan suhtaudutaan sallivan nautiskellen, asettuu luontainen kylläisyys mitä todennäköisimmin tasolle, jolle syömisen säätelyllä kevyt-tuotteiden avulla ei päästä - tai ainakaan ne eivät tuone enää mitään lisäarvoa.