Tutkimus ravintokomponenttien kyvystä tehostaa muistitoimintojamme ja parantaa kognitiivista suorituskykyämme vaativissa suoritteissa kiihtyy jatkuvasti. Jos aivoruoka osoittaisi voimansa, hyötyisivät siitä sekä konttoristit että urheilijat.Ohessa on esiteltynä muutamia kiinnostavimpia aivotoimintojen ja mentaalisen suorituskyvyn tehostamiseen tutkittuja ainesosia. Tästä on rajattu pois ikääntymismuutoksia mahdollisesti estävät tai hidastavat ainesosat, joka sinänsä on tärkeä tutkimusalue sekin.
Fosfolipidit
Fosfolipideista erityisesti fosfadityyliseriinin (PS) vaikutuksista kognitiiviseen suorituskykyyn on julkaistu viime vuosina muutamia erittäin mielenkiintoisia kliinisiä tutkimuksia. Eräässä tutkimuksessa omega-3-PS-valmiste paransi ikääntyneiden koehenkilöiden suorituskykyä erilaisissa muistitesteissä. Kroonisen PS-supplementaation vaikutuksia mentaaliseen suorituskykyyn on tutkittu myös terveillä koehenkilöillä. On alustavia tutkimushavaintoja siitä että PS-supplementaatio saattaisi aikaansaada muutoksia jotka voisivat lievittää stressin tuntemuksia. PS-supplementaatio on kognitiivista suorituskykyä mittaavissa testeissä tehostanut muistitoimintoja jopa nuorilla, terveillä koehenkilöillä. Fosfadityyliseriiniä on tutkittu myös urheilijoille potentiaalisesti hyödyllisenä ravintolisänä. Hyvää mentaalista suorituskykyä vaativissa lajeissa kuten golfissa tulokset PS-supplementaation vaikutuksista ovat kuitenkin ristiriitaisia.
Vihreä tee
Myös vihreän teen tai sen ainesosien on teoretisoitu tehostavan kognitiivisia toimintoja. Teen juonti sinänsä on joissakin tutkimuksissa yhdistetty ikääntymismuutosten hidastamiseen. Joissakin tutkimuksissa juuri vihreän teen nauttimistiheydellä on ollut yhteys vähäisempään muistin heikkenemiseen. Vihreästä teestä sellaisenaan tai uutteena on kuitenkin varsin vähän minkäänlaista tutkimusnäyttöä aivojen ravitsemuksen saralla. Puhuttaessa aivoravinnosta täsmäruokana, kääntyy katse vihreän teenkin sisältämään aminohappo L-teaniiniin (ks. alla).
Kofeiini
Tutkittiin aivoruokana ennen kuin termiä edes juuri tunnistettiin. Vaikka kofeiinilla on kovakin maine mentaalisen suorituskyvyn tehostajana, on aiheesta esitetty muutamia kriittisiä tutkimuskatsauksia. Kofeiinin on todistettu parantavan lähinnä reaktionopeutta erilaisissa mentaalista suorituskykyä vaativissa testeissä. Usein lähinnä vain tilanteissa joissa keskittymiskyky on jo heikentynyt. Energiajuomien kaltaisina sekoituksina kognitiivisen suosituskyvyn tehostuminen on selittynyt vahvasti myös glukoosin vaikutuksilla – ei niinkään kofeiinilla yksinään (1, 2). Kofeiinin vaikutukset näyttäisivät vahvasti myös annosvasteisilta: isoilla annostuksilla sivuvaikutukset kasvavat. Kohtuullisesta annoksesta kofeiinia saattaa kuitenkin "väsynyt taistelija" hyötyä.
L-teaniini
Vihreän teenkin sisältämä aminohappo L-teaniini on eräs lupaavista aivoruoka-ainesosista. Merkittävä osa vielä vähäisestä tutkimuksista, joissa on havaittu mentaalisen suorituskyvyn tehostumista, on tosin sellaisia, joissa L-teaniinia on nautittu yhdessä kofeiinin kanssa (1 2,). On epäselvää, miltä osin juuri L-teaniini vaikuttaa kognitiiviseen suorituskykyyn. Sillä saattaa olla osin kofeiinia vastavuoroinen, rentouttava vaikutus. Tämä vaikutus ei niinkään liene kofeiinin kaltaista välitöntä ja nopeaa vaikutusta kognitioprosesseihin, vaan pikemminkin kykyä aikaansaada laaja-alaisempia vireystilaan ja valppauteen vaikuttavia positiivisia muutoksia. L-teaniini on epäilemättä aivoruokatutkimuksen keskiössä jatkossakin, puhutaessa aivoruoasta täsmäravintona.
Liian vähän näyttöjä, liikaa hypoteeseja, mutta valtavaa kiinnostusta
Oheinen lista oli lähinnä puheenvuoroni aivoruokaan muutaman ainesosan kautta - lista ei suinkaan ole kaiken kattava. Aivoruoka-ainesosista on pääosin vasta satunnaisia kiinnostavia tutkimushavaintoja, ja vastapainoksi myös nollatutkimuksia.
Keskusteluun ravitsemuksen vaikutus aivotoimintoihin olisi kuitenkin nostettava, ja termi aivoruoka voitaisiin tuoda lähemmäksi arkea.
On syytä muistaa, että kokonaisvaltaisesti hyvä vireystila ja jaksaminen rakentuvat monipuolisen ruokavalion varaan.
Monet näkevät aivoruoassa myös lieveilmiönsä. Onhan selvää, jos tutkimusnäyttö aivoruoasta vahvistuisi, ja se saisi hyväksyntää myös terveysviranomaisten toimesta, näkisimme markkinoilla myös energiajuomien kaltaisia tuotteita viittauksilla parempaan suorituskykyyn.
Olisitko sinä valmis maksamaan pari euroa tuotteesta, joka tehostaisi tutkitusti suorituskykyäsi vaikkapa pääsykokeessa, tai saisi aistisi herkimmilleen esiintymistilanteessa? Olisiko sinusta hyväksyttävää, jos tietäisit lääkärisi boostaavan vireystilaansa aivoravinnolla?
Päivitystä aiheeseen kaupallisesta näkökulmasta:
VastaaPoistamarkkina-analytiikkayritys Zenith International julkaisi 19.1.2011 "mood foodista" kaupallisen markkinakatsauksen:
Demand Increases for Functional Beverages that Support Mood http://bit.ly/ghJLfc
Markkinan ennustetaan kasvavan noin viidenneksellä joka vuosi vuoteen 2013 asti.
Fosfatidyyliseriiniä on paljon makrillissa.
VastaaPoistaHyvä pointti Juhana, islanninsilli ja makrilli ovatkin kovia pommeja tuon suhteen. Jo tyypillisestä elintarvikeannoksesta/-pakkauksesta saataisiin PS-supplementaatiotutkimuksille tyypillinen annos PS:aa - itse asiassa jopa enemmän! :) Siihen en osaa sanoa kuinka tuo farmakologia menee ihmiselimistössä, mutta harvoinpa nuo elintarvikematriisit ovat näissä kilvoissa supplementeille hävinneet.
VastaaPoistaKunpa muutoinkin saataisiin nuo sardiinit, makrillit, sillit ja silakat parempaan käyttöön, olisivat monessakin mielessä ravitsemuksellisesti arvokkaita.
Jep, ainoa rajoitus on siinä, että makrillia ei ole käytännössä mahdollista syödä joka päivä. Makrillien ja sardiinien puolesta olen puhunut aika usein. Silakan dioksiinipitoisuyus on minusta ongelma, siksi en syö niitä oikeastaan ollenkaan. Sardiinien tinapitoisuuskin askarruttaa hieman ajatellen taajaa käyttöä. Syön silti sardiineja aika usein.
VastaaPoista