Fysiologian oppikirjoista on usein jäänyt mieleen muistutus aivojen suhteellisen suuresta energiankulutuksesta. Kuitenkin ravitsemuksessa vielä harvoin pureudumme aivotoimintojen tukemiseen ravitsemuksen avulla.Mentaalista suorituskykyä tehostavan ravinnon on ennustettu nousevan aikamme kasvutrendiksi 2000-luvulla miltei joka vuosi. On puhuttu mm. aivoravinnosta, englanniksi mood foodista ja brain foodista sekä laajemmin brain healthista. Tietoisuus aivoruoasta on ollut kuitenkin vähäistä, eivätkä elintarvikevalmistajat ole onnistuneet hyödyntämään trendissä piilevää potentiaalia. Ilmiö on puhuttanut lähinnä Yhdysvaltojen markkinoilla, mutta suurimmat aivoruokamarkkinat on tähän asti nähty Aasian maissa kuten Japanissa.
Aivoruokaa lapsista urheilijoiden kautta vanhuksiin
Aivoruoasta puhutaan usein ikääntyvien ihmisten täsmäravitsemuksena, mutta vanhenemismuutosten hidastamisen lisäksi aivoruoan keskeisiä kohderyhmiä ovat myös urheilijat ja asiantuntijat (mentaalinen suorituskyky), unettomat (rentoutuminen), lapset ja nuoret (oppiminen), raskaana olevat naiset (lapsen varhaiskehitys) sekä mielenterveyspotilaat. Näistä kuitenkin juuri ikääntyvien ihmisten ravitsemuksen on ennustettu olevan aivoruoan potentiaalisimpia kasvualueita.
Painopiste sydänterveydestä myös mielenterveyteen
Aivoruoalla voidaan tavoitella nopeaa muistinvirkistystä tai hyvää reaktionopeutta tarkkuutta vaativissa suoritteissa. Toisaalta sillä voitaisiin tavoitella pitkäkestoisempaa ikääntymismuutosten hidastamista tai estoa. Optimistisimmat toivovat aivoravinnolta jopa vastavaikutusta degeneratiivisten sairauksien kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudin ilmenemiseen tai niiden oireiden lievittämistä. Ikääntymismuutosten hidastamisen tutkimus on vahvasti vielä joko mekanismitasoista koeputkimallinnusta, tai sitten väestötasolla havaittujen yhteyksien pohdintaa.
Tieteellistä konsensusta ei ole vielä syntynyt yhdesräkään aivoruoka-alueesta, eivätkä aivoruoka-ainesosat ole saaneet terveysväittämilleen EFSA:lta hyväksyntää. Useimmista aivoruoka-ainesosista löytyy myös nollatutkimuksia, eikä minkään ainesosien nauttimisesta voida laatia tieteeseen nojaavia suosituksia. Puhutaan siis vasta potentiaalisesta mutta äärimmäisen kiinnostavasta markkinasta.
Aivoruoka voisi olla myös täsmäravitsemusta
Aivoruokatutkimus keskittyy vahvasti vielä yksittäisten ruoka-aineiden ja niiden sisältämien spesifien ravintokomponenttien tutkimukseen. Mielenkiintoista tutkimusaineistoa aivoruoasta löytyy mm. kalaöljyistä, teestä, yrteistä ja vitamiineista (1,2). On myös muita kiinnostavia aivoruoka-ainesosia kuten fosfolipidit, tryptofaani, rohdoskasvit, koentsyymi Q10, vihreä tee, kahvi ja kofeiini sekä tumma suklaa. Useimmiten on tutkittu ainesosien nauttimista ravintolisinä, ja funktionaalisina elintarvikkeiden osina näitä ei juurikaan ole vielä nähty. Kehitystä jarruttaa taatusti vielä EFSA:n tiukentunut terveysväittämäkontrolli.
Haasteellista ravinnon kognitiovaikutusten tutkimisessa on se, että kongnitiivista suorituskykyä testaavia testejä on valtava määrä. Lisäksi aivoruokatutkimuksissa tutkittujen elintarvikematriisien kirjo on runsas. Toisissa tutkimuksissa on tarkasteltu lopputuotteita ja raaka-aineita kuten tummaa suklaata, joissakin taas vain näiden raaka-aineiden yksittäisiä ainesosia, tai muutamaa tärkeintä niistä yhdessä. Myös koehenkilöiden määrä on usein vähäinen tai toisaalta puhutaan väestötason korrelaatioista laajoissa aineistoissa. Tässä vain muutamista haasteista mainitakseni.
Epäilemättä suurin kansanterveydellinen hyöty aivoruoasta olisi ikääntymismuutosten mahdollisena hidastajana tai ennalta ehkäisijänä. Energiajuomakulttuurin kaltaisessa täsmäravitsemuksessa on lieveilmiönsä, mutta myös tällä saralla voitaisiin oppia ravinnon ja aivojen suorituskyvyn yhteyksistä nykyistä enemmän.
Kognitiivisen suorituskyvyn nopeaankin tehostamiseen tutkituista aivoruoka-ainesosista voit lukea blogikirjoituksestani Aivot ja ravinto: aivoruoasta mentaalista suosituskykyä?
Aivoruokahifistelyn äärellä on kuitenkin hyvä muistaa, että tavanomaisen ravintoainerikkaan ravinnon säännöllisestä nauttimisesta pitävät myös aivot.
Mitä mieltä sinä olet aivoruoasta? Onko se mielestäsi lähinnä kaupallisten toimijoiden rahastusta? Vai näetkö aivoruokaliikkessä jopa laajempaa terveysajattelun muutosta? Emmekö voisi siirtää painopistettä populääristä sydänterveyskeskustelusta kohti mielen ravitsemista?
Juuso,
VastaaPoistaRavinto, joka on hyväksi sydänterveydelle, on hyväksi useimmiten myös aivoille. Sikäli ei ole kovin suurta eroa aivoille hyvä ja sydämelle terveellisen ruokavalion välillä. Alzheimerin taudin ohella suuri osa dementioistahan on verisuoniperäisiä, joten myös aivojen terveyden kannalta on tärkeää ehkäistä ateroskleroosin etenemistä.
Moi Juhana,
VastaaPoistaKiitti kommentistasi! Tuohon tosiaan yritän toisen kirjoituksen lopussa viitata - kokonaisvaltaisesti hyvinvointia edistävästä ruoasta pitävät myös aivot.
Näkisinkin ilmiössä enemmän lähinnä viestinnällistä ja kaupallista potentiaalia - sekä hyvässä että pahassa.
Toisaalta kognitiovaikutukset ovat yksinään hyvin pieni markkina, jolloin aivoruoka tulee joka tapauksessa tarvitsemaan sekä viestinnällistä että toimialatietämyksellistä potkua myös sydänterveydestä ja muista tutkitummista ravitsemuksen osa-alueista, IMO. :)
Juhanan kommenttiin on helppo yhtyä. Itse seuraan kiinnostuksella kyllä mitä lisäravinnepuolelta löytyy tai ei löydy. Onhan omega-3 rasvahappojen todettu jarrutavan kognitiovajausta lievässä muistihäiriössä (mutta ei Alzheimerissa), sinkin parantavan lievästi mielialaa jne. Itse olen kiinnostunut myös kaakaon ja vireystilan yhteyksistä. Itselleni on tullut tästä mantra, mutta sanonpahan taas: kohonneen verenpaineen hoitaminen alas, selventäisi useiden suomalaisten ajattelua.
VastaaPoistaHyvä kirjoitus, ja olet oikeassa: kyllä aivotoimintaan liittyvistä ilmiöistä pitäisi enemmän keskustella ja niitä tutkia!