Keskustelu lisäaineista on saanut monet tuotevalmistajat karsimaan tuotteidensa E-koodien kirjoa. Lisäaineista etenkin aromivahvenne natriumglutamaatin tarjontaan on kiinnitettyä huomiota myös joukkoruokailussa. Vaan kuinka kävikään?
Ylen paikallisuutiset kertoo natriumglutamaatin poistamisen yllättäen nostaneen kouluruoan suolaisuutta Pietarsaaren seuduilla. Pietarsaaressa tarkastajat tutkivat kahdentoista koulu- ja päiväkotikeittiön keitot ja kastikkeet. Terveysvalvonnan tarkastuksissa 31 ruokanäytteestä miltei puolet paljastui voimakassuolaiseksi.
Yle uutisoi:
”Pietarsaaren ruokapalvelupäällikkö Liisa Kniivilä epäilee, että suurin syy suolaisuuteen löytynee natriumglutamaatin käyttökiellosta. Pietarsaari kielsi aromivahventeen käytön kaupungin ruuassa vuonna 2009. Ruokailijat valittivat heti kiellon jälkeen ruuan mauttomuutta. Keittäjät ehkä tarttuivat automaattisesti suolapurkkiin, kun palaute tuli. Nyt painotetaan, että mausteina ovat oivallisia yrtit ja juurekset. Meillä on tietyt suolasuositukset ja niitä noudatetaan, Kniivilä painottaa.
Kyllä tässä mennään ojasta allikkoon, jos suolan vähentämiseksi tehty työ valuu hukkaan.
Meidän mielestä aromivahventeessa ei ole mitään terveysriskiä, sanoo Eviran ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen. Myös ravitsemusterapeutti pitää suolaa suurempana pahana kuin aromivahvennetta. Lapselle liiallinen suola on haitallista ja myös suolaiseen ruokaan tottuminen on huono asia.”
Otos kertoo karua kertomaa elintarvikkeiden maun miellyttävyyden muodostumisesta. Yksittäisiä komponentteja voi olla haasteellista poistaa reseptiikasta ilman maun miellyttävyyden pienenemistä. Makumieltymykset toki muuttuvat tottumuksen kautta, ja ruoan maustamisessakin opimme varmasti ajan myötä mestareiksi – myös natriumglutamaatitta.
Luonnollisempi ruuanlaitto pitäisi nähdä oikeasti luonnollisena - pelkkää natriumkloridia sisältävä suola ei sitä ole. Miksi sitä ei voisi vaihtaa kunnolliseen, puhdistamattomaan merisuolaan?
VastaaPoistaMiksi pitää yrittää naamioida ruoan laatua joko suolalla ja/tai natriumglutamaatilla? Eikö todellisen maun paljastuminen olisi vain hyvä asia. Saataisiin ihmiset valittamaan ja tekemään muutosta kohti parempaa laatua.
VastaaPoistaKiitos arvokkaista kommenteistanne! Molemmat naulitsevat tämän glutamaattiaiheen aivan ytimeensä. P.P olet aivan oikeassa, että aidosti luonnollisempi ja puhtaampi syöminen on parhaimmillaan laadukkaisiin raaka-aineisiin painottuvana ruoanlaittona. Suolan osalta kaikki vaihtoehdot jotka kääntävät natrium-kalium-tasapainoa parempaan suuntaan ovat jees. =)
VastaaPoistaRoxi, kiitos kun eksyit blogiini ja intouidit vielä asenteella kommentoimaankin. Olen ton kysymyksen saanutkin päin pläsiä jo useammalta taholta. :D Kommenttisi on silkkaa rautaa. Tekstissä halusin vain osoittaa, että kaikki populäärimediassakin esiin nostetut ravitsemusteot eivät aina välttämättä ole parhaimmillaan joko tai -toteutuksina. Vaikka lisäaineiden minimointi onkin suuntauksena jees, voi "ruokamuistimme" olla paikoitellen niin pitkä, että muutos voisi olla parempi toteuttaa väestötasolla asteittain. Esimerkiksi kouluruoan laatuahan emme mitenkään kykene yhdessä yössä muuttamaan, vaikka kuinka sen haluaisimmekin laadukkaampa olla.
Esimerkiksi aistivaraisen tutkimuksen alueella on jo vuosikymmeniä tutkittu natriumglutamaatin ja ruokasuolan välisen tasapainon vaikutuksia koettuun maun miellyttävyyteen. Siihen tutkimuskaanoniin peilaten on suorastaan dramaattinen muutos kiskaista natriumglutamaatti kertaheitolla reseptiikasta pois.
Vaatimuksena paremmasta se toki toimii, ja osoittanee juuri mainitsemiasi joukkoruokailun heikkouksia. Kun on vuosikausia totuttu siihen, että glutamaatilla ja ruokasuolalla ollaan paikkailtu ruokien köyhää makuprofiilia ja raaka-aineiden heikkoa laatua, ollaan monilla tahoilla nyt isojen haasteiden edessä. Ruokaketjua ei tässä kohtaa tosin voida osoittaa sormella yksinään - onhan kouluruon osalta kyse myös poliittisista päätöksistä ja ravitsemuspolitiikasta.
Toivottavasti uutisen kaltaiset ikävät tarinat maakunnista ovat ravitsemushistoriassa vain lyhytkestoinen häivähdys siitä ajasta, kun opettelimme todella maistamaan, miltä aito ja ravitseva ruoka maistuu. =]
Jos muutos onnistuu kotikeittiöissä, tulee sen voida onnistua myös laitoskeittiöissä. Rohkenen epäillä myös henkilökunnan osaamista, jos vuosikaudet on laitettu eineksiä eetteriin.
VastaaPoistaEn ole koskaan kuullut lapsen suusta koulussa, että ruoka on mautonta. Se on joko hyvää tai pahaa. Lasten kommentit ovat usein perua aikuisten puheista.
Kun lihaliemikuutioiden käyttö lopetetaan, on tosiaan pakko käyttää mielikuvitusta maustamisen suhteen, mutta aivan kuten Roxi sanoi, makuja ei tarvitse peittää ja ilman arominvahventeita ruoka maistuu niille raaka.aineille, mistä se on tehty. Luomuliemikuutioissa ei ole arominvahventeita, siinä vaihtoehto laitoskeittiöihin.
Jykevää steitmenttia, Katjuzqa!
VastaaPoistaNäkisin että olemme kysymyksen äärellä, joka vaatii myös yhteiskunnallisia päätöksiä tuekseen. Eipä nimittäin esimerkiksi tuolla Helsingin koulujen keskimääräisellä 1,7 euron ateriakustannuksella kovin juhlavaa ateriaa valmisteta, vaikka eittämättä meistä jokainen osaa luetella natriumglutamaatittomia ja normaalisuolaisia kotikeittiössäkin tuohon hintaan valmistuvia aterioita.
Toivotaan kuitenkin että terveystutkimus saisi tuekseen myös alan päätöksiä. On meillä ainakin käsissämme voimakkain muutosvoima vuosikymmeniin - vaatimus aidosta ja paremmasta ruoasta.
Mielenkiintoinen ruokablogi muuten sulla, arvostaa täytyy teitä jotka jaksatte suoda aikaa keittiössä itsenne ja lähimmäistenne hyväksi! :)
Mukavaa, että jossain on kuitenkin noinkin isot ateriakustannukset. Tässä lyhyt lainaus..
VastaaPoista"Maakunnan halvinta kouluruokaa mätetään suuhun Imatralla, jossa alakoululaisten annos saa maksaa 54 ja yläkoululaisten sekä lukiolaisten 64 senttiä.
Tämä on lähes euron vähemmän kuin kalleimmassa kunnassa Lemillä, jossa lapsosia syötetään jopa 1,5 euron hintaisilla annoksilla.
Kuten arvata saattaa, ei kouluruoka nykyisellään täytä ravintosuosituksia. Vajaiksi jäädään ainakin kasvisten, hedelmien sekä tuoreen leivän osalta - ja syypä on raha. Kouluilla ei ole, millä ostaa." Imatralainen 09.09.2009
Synkästi voi myös epäillä, että natriumglutamaatti halutaan poistaa, jotta kouluruoan menekki saadaan alenemaan entisestään. Kunnan rahat säästyvät ja karkkikauppias iloitsee.
VastaaPoistaKahden koululaisen äitinä ihmettelen Katjuzqan väitettä, että lasten asenteet olisivat aikuisilta peräisin. Ei ole. Kotikasvatuksella ei näytä olevan pienintäkään vaikutusta lasten makutottumuksiin. Mutta vahvoista mausteista näyttävät pitävän ainakin pojat. Valittavat nimenomaan, että kouluruoka on lähinnä mautonta, keinovärjättyä kiisseliä.
Ja tuo pelleily luomuliemikuutioilla on todella pelkkää pelleilyä. Saman tekevää, kutsuuko glutamaattia glutamaatiksi vai esim. hiivauutteeksi.
VastaaPoista