Markkina voimakkaassa kasvussa
Yhdysvalloissa myytiin vuonna 2010 gluteenittomia tuotteita 2,6 miljardilla dollarilla. Markkina-analytiikkayritys Packaged Facts kertoo markkinan kasvaneen vuosittain peräti 30 %:a vuosina 2006-2010. Datamonitor arvioi gluteenittomien tuotteiden markkinan kasvavan Euroopassa reilun kolmen miljardin euron markkinaksi vuoteen 2015 mennessä. Eniten markkina on kasvanut Saksassa ja Iso-Britanniassa.
Gluteenittomuudessa hiilihydraateista laajempaan hyvinvointiin
Gluteenittomuudesta on tullut osa hyvinvointitrendejä. Puhtaana, turvallisena ja hyvinvointia tuottava ruoka houkuttelee terveystietoisia ruokailijoita. Gluteenittomien tuotteiden kysynnän kasvua on selitetty myös ruokailijoiden kasvaneella hiilihydraattitietoisuudella.
Puhutaan myös virheellisistä itsediagnooseista, joissa yksilöt ovat keliakian uskon varassa karsineet kaikki gluteenin lähteet ruokavaliostaan. Gluteeniton ruokavalio on myös kasvattanut suosiotaan populaarien erityisruokavalioiden suosiossa, ja sitä ovat ilmoittaneet noudattavansa monet mediasta tutut kasvot.
Gluteenittomien markkinaa kasvattavat terveet yksilöt
Markkina-analytiikkayritys Hartman Group esitti taannoin jyrkkiä näkemyksiä gluteenittomien tuotteiden suosimisesta. Heidän mukaansa gluteenittomien tuotteiden ostajista arviolta vain 5 % olisi keliaakikkoja, ja tuotteista haetaan laajempaa hyvinvointia. Hartmanin kyselytutkimuksissa gluteenittomiin tuotteisiin liitettiin mielikuvia etenkin vatsan hyvinvoinnista, ravintoainerikkaudesta ja painonhallintaeduista.
Markkinointiviestinnässä korostuu positiivinen ravitsemus
Tuotevalmistajille gluteenittomuuden kasvu osaksi laajempaa hyvinvointia on kriittinen menestystekijä. Valmistajista ne, jotka ovat pidättäytyneet vahvasti keliakian hoitoon rakennetussa markkinointiviestinnässä, ovat joutuneet ratkaisemaan volyymihaasteita, sillä tällöin markkinaa rajataan varsin spesifiksi ja pieneksi.
Myös yksipuolinen hilihydraattisisältöön keskittyvä viestintä on koettu haasteelliseksi gluteenittomien tuotteiden markkinassa. Yhden liikkeen varaan rakentuvien tuotteiden hauraudesta meillä on esimerkkinä Atkins-boomin raju lasku 2000-luvun puolessa välissä.
Gluteenittomista tuotteista positiivisen ja kokonaisvaltaisen ravitsemuksen keinoin viestiminen taas on mahdollistanut laajemman kuulijakunnan.
Gluteenittomuuden hyödyt epäselviä
Täysin gluteenittoman ruokavalion noudattamisen eduista terveillä yksilöillä ei juuri ole. Aiheesta on toteutettu vasta vain muutamia tutkimuksia pienillä koehenkilöjoukoilla. Niissä vaikutukset ovat olleet jopa epäedullisia.
Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen on vähentänyt terveillä yksilöillä suoliston hyvinvoinnin kannalta hyödyllisten suolistobakteerien määrää, ja kasvattanut epäedullisen mikrobiflooran osuutta (1, 2). Epäselvää on, onko havaituilla muutoksilla terveydellisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä.
Viljoja osittain, kokonaan, tai vain gluteenipitoisia viljoja välttävällä ruokavaliolla saattaa olla kuitenkin vahvoja positiivisia ravitsemuspsykologisia vaikutuksia. Vaikka puhuisimmekin eräänlaisesta lumevaikutuksesta, voi gluteenittomuus olla vahva yksilökeskeisen hyvinvoinnin ilmaisu. Kun oma subjektiivinen kokemus hyvinvoinnista paranee, ei instituutioruokinnalle ole sijaa.
Puhuttaessa gluteenittomasta ruokavaliosta viljattomana, liittyy gluteeniton ruokavalio jo vahvaan hiilihydraattitietoisten ruokavalioiden kaanoniin - myös tutkimuskaanoniin. Tällöin puhuttaessa hyvinvoinnista, on tarkastelua laajennettava myös hiilihydraattitietoisten ruokavalioiden muihin yksilöllisiin painonhallinta- ja terveyshyötyihin.
Gluteenittomia valintoja ja valkoisen vehnän välttämistä
Epäselvyys gluteenittoman ruokavalion hyödyistä terveillä yksilöillä ei estä gluteenittomien tuotteiden suosimista. Satunnaiset vilja-annokset siedetään usein hyvin. Gluteenittomia tuotteita istutettaneen terveyttä edistävään ruokavalioon helpoiten karsimalla siitä alkuun lähinnä pitkälle prosessoidut viljatuotteet, joista etenkin valkoiset vehnäjauhot.
Gluteenittomien tuotteiden suosiminen osana laadukasta ruokavaliota saattaa ohjata terveyskäyttäytymistämme positiiviseen suuntaan. Näiden viestien varaan näyttäisi rakentuvan myös gluteenittomien tuotteiden markkinan kasvu.
Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogissa mielenkiintoista luettavaa gluteenittomasta ruokavaliosta ärtyneen suolen oireyhtymän hoidossa, ja kommenteissa pohdintaa gluteenittomuudesta laajemmin
VastaaPoistahttp://www.pronutritionist.net/gluteeniton-ruokavalio-voi-auttaa-artyvassa-suolessa/
Olen tutustunut viime aikoina paleoruokavalioon ja sen hyödyt ovat kyllä olleet aika vakuuttavia. Yksi perusjutuista siinä on viljojen välttäminen ja etenkin gluteeni nähdään erityisen ongelmalliseksi - myös perusterveillä ihmisillä.
VastaaPoistaOma näkökulmani terveyteen koskee muun muassa sitä, millä keinoin ihan tavalliset ihmiset pystyvät helposti ja tehokkaasti parantamaan omaa terveydentilaansa. Sen verran mitä olen ihmisten kokemuksia lueskellut aiheesta, niin viljaton ruokavalio näyttäisi olevan melkoisen tehokas keino. Joten siksi on aika kummaa, jos se ei ole näkynyt vielä tutkimuksissa - mutta toisaalta, kritiikkiä ravintotiedettä kohtaan kyllä löytyy aika paljonkin. Terveys on kokonaisuus, josta on välillä hyvin hankala erotella tutkittavia osia, ja tätä ilmeisesti ei oteta huomioon läheskään tarpeeksi hyvin. Monimutkaisessa kokonaisuudessa on paljon muuttujia, joiden huomioiminen voi välillä olla vaikeaa - puhumattakaan kaikesta ideologisesta ja poliittisesta vaikutuksesta, mitä kaikessa ruokaan liittyvässä nykyään on.
Nykyään nettiaikakaudella tätä kaikkea kuitenkin "pelastaa" se, että paljon kattavaa tietoa ruokavalioista ja terveydestä on kaikkien saatavilla. Täten myös kaikilla on mahdollisuus testailla erilaisia ruokavalioita ja todeta niiden toimivuus omalla kohdalla. Ja tällaisessa paleo vaikuttaisi toimivan kerta toisensa jälkeen erinomaisen hyvin. Yksi iso syy sille näyttäisi olevan gluteenittomuus.
Mitä tulee sitten siihen, että gluteenittomalla ruokavaliolla olevat sietäisivät hyvin satunnaisia vilja-altistuksia, ei kaiken lukemani perusteella oikein pidä paikkaansa. Toki jotkut ovat sellaisia, jotka eivät saa mitään oireita, mutta hyvin moni saa, jos vaan on ollut tarpeeksi kauan (vähintään kahdesta neljään viikkoa) täysin gluteenittomalla ruualla.
The Heart Scan blogissa oli kysely aiheesta muutama viikko sitten, jossa 21 % ilmoitti olevansa oireettomia.
Suurkiitokset Samuli, aivan loistava näkökulma aiheeseen. Näkisin että viestisi kuvaa erinomaisesti (osin uudenlaista) gluteenitonta ruokavaliota ruokatarpeiden pirstaloituvassa maailmassa. Siinä on tärkeitä näkökulmia myös gluteenittomien tuotteiden parempaan tarjontaan. Gluteenittomuus kun on perinteisesti nähty lähinnä "viljojen vaihtopelinä". Nykyään gluteenittomuuden osoittaminen muissa kuin viljatuotekategorioissa voi kuitenkin olla monille terveystietoisille ruokailijoille tärkeä tuotteiden valintakriteeri. Ettei tuotereseptiikassa ole esimerkiksi "turhina täyteaineina" viljoja, vaan tuote on ns. ehtaa tavaraa. Mutta se on osin uusi tarina se.
VastaaPoistaKokemuksesi satunnaisista vilja-altistumisista on tärkeä. Sama ilmiöhän näkyy kaikissa hiilihydraattitietoisissa ruokavalioissa. Kun viljat jätetään pois, voi satunnainen ruisleipäkin aikaansaada voimakasta "hylkimistä". Vaikka tällä ei olisi suoraa yhteyttä ruoka-aineen oletettuihin terveyshaittoihin, vahvistaa henkilökohtainen kokemus uskomusta. Ja kun oma vireystila, hyvä olo, kylläisyys, ruoan rytmitys jne. ovat kohdallaan, niin mitä muuta tarvitsisimmekaan?
Tarkoitan, että tämä henkilökohtainen kokemupohja ei ole mitenkään vähempiarvoisempaa kuin "tutkittuun tietoon" omissa valinnoissa nojaaminen. On monia ruokakäyttäytymiskysymyksiä, joita tutkimus ei todennäköisesti koskaan tule täysin avaamaan. Yksilöiden ruokavalio-ohjauksesta kertynyt tieto voi uusia aiheita jo tärkeimmiltä osin avatakin.
Mutta oot kenties itsekin törmännyt siihen, että henkilökohtaista kokemuspohjaa silti vielä osin vähätellään. Sen sijaan että antaisimme ruokailijoille uudenlaista valinnan vapautta toteuttaa hyvää syömistä. Myös niissä tapauksissa, joissa ruokavalio poikkeaa ns. virallisterveellisestä. Näkisin itse että syöminen on kuitenkin aina eräänlaista "nollasummapeliä". Kun jotakin jätetään pois, syödään jotakin toista sen tilalle. Vaikka vilja jätettäisiin pois, voidaan valintaa kompensoida kasviksilla. Jne.
Mutta nyt koittaa talvilomien aika! :) Gluteenittomaan ruokavalioon palaamme taatusti vielä.
Olen oppinut Ruotsissa opiskellessani, että arviolta 75% meistä voisi paremmin ilman gluteenia. Se on siis arvio, ei perustu mitenkään mihinkään isoon interventioon, ja vaikea on perustaa tällaista tutkimusta epidemiologiseenkaan tietoon, koska meistä erittäin pieni osa ei-keliaakikoita välttää gluteenia. Itse elän ilman vehnää viime kesästä lähtien, ja vaiktukset ovat mitä parhaimpia. Rosacea (ruusufinni) hävisi kasvoistani ja nenäverenvuodot ovat loppuneet.
VastaaPoistaGluteeniton ruokavalio termin varsinaisessa merkityksessä sisältää myös leipätuotteita.
VastaaPoista"Virallisterveellinen" diabetikon ruokavalio oli tehdä minusta todella sairaan, kun viime keväänä minulla todettiin raskausajan diabetes ja minun olisi pitänyt noudattaa diabetikon ruokavaliota keliaakikon versiona. Gluteeniton leipä ei ole oman kokemukseni mukaan kovinkaan hyvä vaihtoehto, jos haluaa syödä ja elää terveellisesti:
http://keliakia.blogspot.com Keliakia ja diabetes
Olen miettinyt, missä määrin erilaiset terveysongelmat liittyvät viljoihin ja missä määrin taas siihen kaikkeen muuhun moskaan ("E-aineet"), mitä leipiin laitetaan... Kun leipätuotteet jätetään pois, olo kohenee. Johtuuko se viljasta vai E-aineista??