Ylen Ajankohtainen kakkonen uutisoi superfood-ilmiöön liittyvän kaupallista toimintaa, jonka luonnetta viranomaisetkin ovat selvittäneet. Myös terveys 2.0 –konsultti Janne Huovila kirjoitti ravitsemuksen brändiytymisestä kiinnostavien esikuvien tai tapausesimerkkien kautta, mikä liittyy myös superfood-ilmiöön. Aikanamme uppoavat ruokatarinat, joiden puolesta puhuvat elinvoimaisilta vaikuttavat yksilöt, jotka elävät kuten opettavat.
Superfoodit ajautuivat puolivahingossa osaksi globaalia elintarvikeketjua
Intohimoisesti superfoodeihin suhtautuvat tulevat taatusti näkemään osan näistä mediakeskusteluista tarkoitushakuisena mustamaalaamisena ja muutosvastaisuutena. Olisikin mukavaa uskotella, että itse superruoka selviäisi keskustelusta puhtain paperein, ja ilmiölle tuotteineen aiheuttaisi hallaa lähinnä osa alalla toimivista fanaatikoista. Pelkästään tästä ei nyt kuitenkaan näyttäisi olevan kyse. Superfoodit ovat osa varsin uutta globaalia elintarvikeketjua, jossa osalle toimijoista elintarvikelainsäädäntö ja ruoan tuotantotavat tuntuvat olen uusia asioita. Tuontielintarvikkeina superfoodien ruokaketjuun liittyy myös elintarvikevalvontaan liittyviä haasteita, eikä vähiten avautuneiden EU-markkinoidemme myötä.
Superruokaa hylätty määräysten vastaisina
Maaliskuun lopussa Ruokatieto uutisoi tullilaboratorion tekemistä tuontielintarvikkeiden turvallisuustesteistä, joissa superfoodit todetaan usein määräysten vastaisiksi. Vuosina 2009-2010 yli puolet Tullilaboratorion tutkimista superfoodeista hylättiin määräysten vastaisina. Puhtaat paperit sai vain noin kolmannes tutkituista tuotteista. Tavallinen hyllytyssyy ovat puutteelliset pakkausmerkinnät, mutta superruoka-tuotteista löytyy myös liikaa torjunta-aineita, viittaa Taloussanomat. Superfood-tuotteiden tyypillisiä ongelmia ovat olleet liialliset torjunta-ainemäärät sekä heikko mikrobiologinen laatu, täydentää tullikemisti Carola Ranta.
Esimerkiksi suuren suosion saavuttaneista goji-marjoista vain viidennes kelpaa syötäväksi. Goji-marjaan liittyviä ongelmia ovat olleet erityisesti liialliset kasvinsuojeluaine- ja sulfiittipitoisuudet sekä säteilytys.
Superfoodeihin liittyvät elintarviketurvallisuusriskit eivät saa palstatilaa ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi heinäkuussa 2010 Helsingin Sanomat käsitteli laajassa artikkelissaan superfoodien turvallisuusriskejä. Myös silloin puhuttivat goji-marjojen torjunta-ainepitoisuudet. Eräänä ongelmana on myös se, että EU:n sisämarkkinoilta tulevia tuotteita Tullilaboratorio ei automaattisesti tutki, jolloin torjuntaainejäämäisiä marjoja on päässyt myyntiin kauppojen hyllyille.
Pientoimijan päätä huimaa?
Erääksi ongelmaksi saattaa nousta myös se, että superfoodeja maahantuoville yrityksille myydään tuotteita alkuperämaista vanhentunein tuotesertifikaatein, epäillään Tullilaboratoriosta. Tällöin maahantuojille saatettaisiin tarjota samaa sertifikaattia tuotteen luotettavuudesta, vaikka tavara olisi välissä vaihtunut. Sama sertifiointihaaste koskee myös superfoodien luomutuotantoa. Dokumentoituja tapauksia tällaisista ei ole, ja riski liittyy toki kaikkiin tuontielintarvikkeisiin. Kyse onkin lähinnä eri tasoisten toimijoiden kyvystä hallita tällaisia riskejä globaaleissa tuotanto- ja toimitusketjuissaan.
Välitöntä terveysriskiä ei kuitenkaan Eviran mukaan ole, joka katsoo, että löydetyt torjunta-ainemäärät eivät ole ihmiselle välittömästi myrkyllisiä.
Vierasaineriskit unohtuneet lisäainehysteriassa
Tarkoitus ei ole lietsoa hysteriaa, mutta ollakseen osa luotettavaa ja annettujen lupauksien mukaista ruoan tuotantoa, näyttäisi superfoodismissakin olevan paljon petrattavaa. Me otamme elintarviketurvallisuuden usein itsestäänselvyytenä, mutta ikävimmät elintarviketuontiin liittyvät tapaukset osoittavat, ettei puhdas ja turvallinen elintarvikeketju rakennu automaattisesti. Elintarvikkeiden turvallisuudesta keskusteltaessa lisäaineriskit ovat saaneet perusteettoman suuret mittasuhteet, ja vierasaineriskit harvoin ylittävät uutiskynnystä.
Puhtaasti tuotettuina, ravintoainerikkaina ja lisäaineettomina usein markkinoitujen superruokien elintarviketuotantoon ja -tuontiin näyttäisi liittyvän riskejä, joita läheskään kaikki alan toimijat eivät tunnu hallitsevan. Taasko meille myydään ruokamielikuvia?
"Elintarvikkeiden turvallisuudesta keskusteltaessa lisäaineriskit ovat saaneet perusteettoman suuret mittasuhteet, ja vierasaineriskit harvoin ylittävät uutiskynnystä."
VastaaPoistaHyvin puhuttu ja upea lopetus.
Juuri näin. On hyvä että tämäkin puoli tulee nostetuksi esiin. Välillä on mahdottoman vaikea tajuta miten sinisilmäisiä ja lapsen uskoisia ihmiset ovat näiden uusien villityksien kanssa. Perusteeksi tosiaankin tuntuu riittävän että musta vain tuntuu hyvältä, ja että ravitsemustiede ja lääketiede on turhaa reduktionismia.
VastaaPoistaMutta tähän jatkoksi sun pitäisi linkittää todelliset superruuat, joissa ei ehkä hirveästi ole vierasainejäämiä eli kotimaiset marjat, joista olet aiemminkin postannut mainioita juttuja.