Keskustelua elintarvikemedioissa herättää jälleen vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa julkaistu tutkimus, jossa ei kyetty osoittamaan luomutuotannon erityislaatuisia ravitsemuksellisia ominaisuuksia (=paremmuutta) verrattuna tavanomaisiin tuotantotapoihin.Kyse oli pitkälti ravitsemuksellisista teoreettisista malleista ja mittauksista, joten kriittisesti kannattaa näihinkin tuloksiin suhtautua. Jotakin ne kuitenkin kertovat luomun haasteista. Etenkin kun johdonmukaisuus puuttuu myös laatueroissa liittyen aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja vierasainepitoisuuksiin.
"The recession hit organics hard, with consumers abandoned this over inflated sector looking for value and having gone back to ordinary products discovered that there was little taste difference. This was highlighted in a report by the food Standards Agency that claimed, “There is little difference in nutritional value and no evidence of any extra health benefits from eating organic produce.”
Despite an increase in the number of ‘Organic’ badged items in the supermarkets, sales are in decline and many new products are being ignore because of a lack of faith, so bad news for those who have given up a good job to make organic biscuits, sauces or pies.
However, the Organics market is complicated, not just because it is a label that appears across a diverse range of produce and products but because there are many reasons why people buy them, from ethics to snobbery."
Tutkijat taustoittivat aihetta kertoen, että hinta ja epätietoisuus luomun ravitsemuksellisesta paremmuudesta ovat juuri ne keskeiset tekijät, joiden vuoksi osa kuluttajista kieltäytyy luomua ostamasta. Paradoksaalista mutta totta, samanaikaisesti luomua eniten suosivat kuluttajat taas valitsevat luomun juuri muun muassa näiden oletettujen terveyshyötyjen eli terveysmielikuvien perusteella.Tutkijoiden yksi keskeisistä johtopäätöksistä olikin, että tutkimuksellisesti olisi mahdollisimman pian löydettävä lisänäyttöä siitä, että luomu olisi myös ravitsemuksellisesti usein parempi valinta kuin tavanomainen tuotanto.
Muussa tapauksessa epätietoisuus ja kriittisyys kasvaa, mikä saattaa näkyä luomun kysynnässä. Joillakin luomun valtamarkkinoilla kuten Iso-Britanniassa luomujen kysyntä onkin jo laskenut, monista syistä johtuen.
Britannian osalta viesti on osin huolestuttava - luomujen kysyntä on pienentynyt huippuvuodesta 2008 jo yli 18 %:a. Yhdysvalloissa luomumarkkina tosin kasvoi vuonna 2010 merkittävästi. Kehitystä on kuvattu luontevaksi kasvuksi taantuman jälkeen. Kun tavanomaisen ruoan hinta on samanaikaisesti kasvanut, luomujen hintakehityksen ollessa maltillisempaa, on luomujen hintamielikuva parantunut aiemmasta.
Britannian negatiivista kehitystä on selitetty osin myös tarjonnan saturaatiopisteen lähestymisellä. Luomuystävien onneksi meillä Suomessa ollaan vielä kaukana tuollaisesta markkinatilanteesta. Kokonaiskuvaa maalatessaan kannattaa myös muistaa, että Britannia on tällä hetkellä ainoa markkina maailmassa, jossa luomun kysyntä hiipuu rajusti. Tällaisille ilmiöille Britannian markkina on kuitenkin suorastaan kuin näyteikkuna, joten syytä huoleenkin on.
Iso-Britanniassa on myös käyty paikoin värikästä ja avointa, kriittistä luomukeskustelua. Voidaan jopa sanoa, että britannialainen kuluttaja on maailman luomu-sivistyneimpiä. Vastaavat luomututkimukset ovat myös saaneet laajaa mediatilaa Iso-Britanniassa, kun esimerkiksi meillä niiden tulokset ovat jääneet suhteellisen valistuneen piirin pohdittaviksi. Jossakin määrin voidaan siis nähdä olevan kyse aidosta vastareaktiosta.
Luomun suosimineen on useita syitä, ja terveysmielikuvat ovat yksiä tärkeimpiä muiden joukossa. Kotimaassa luomu on voimakkaassa nosteessa, mutta etsikkoaikaansa luomu eittämättä elää. On kuitenkin käymässä yhä selvemmäksi, että markettien nykyinen luomuvalikoima ei riitä kuluttajista vastuullisimpien vaatimuksia. Tietyllä tapaa olisi myös aika kriittiselle luomukeskustelulle, jossa lasien väri ei olisi ainakaan vihreä.
